Kolumni: Kerro kerro kuvastin, ken on maassa kaunehin!

Itse katson peiliin vain, kun on asiaa eli tavallisimmin partaa ajaessa, kirjoittaa Pertti Perämäki ulkonäpaineita käsittelevässä kolumnissaan.

Nuorin tyttäreni valmisteli kouluun puhetta ulkonäköpaineista. Jo antiikin mytologiasta on voinut lukea kauniin Narkissosin ja häneen ihastuneiden surkeista kohtaloista. Kauneuteen voi liittyä suuret surut.

Meinasin lipsauttaa, että kun on sovussa itsensä kanssa, niin kestää hyvin muutkin. Samalla tajusin, että jokaisen olisi parempi oivaltaa se ihan itse. Tyttäreni puheaihiossa oli ajatus nuorten potemasta kauneusvajeesta. Ei ihme, kun tosi-tv etsii huippumalleja ja some suoltaa kavereiden sekä idolien kauneutta.

Lukiolaisena sain selattavakseni kauniina pidetyn ja siitä myös tietoisen koulutoverini valokuva-albumin. Se oli hämmentävä, sillä siinä oli kuvia vain hänestä. Hän varasi sen kauneudelleen.

Missi-instituutio haiskahtaa mielestäni parasta ennen päivämäärän ohittaneelta, mutta työn puolesta tapaamani missit ovat olleet fiksuja. Aikoinaan Miss Suomeksi valittu Lotta Hintsa haastatteluni jälkeen pohti kahvikupin ääressä, miksi monen missimenestyjän suhde ei kestä julkisuusvuotta. Lotan mukaan missit ovat tavallisia aktiivisia nuoria, eikä nuorten suhteiden lyhyt kesto ilman julkisuuden paineita sekä missivuoden kiireitäkään ole harvinaista.

Lotasta missit vetävät kauneudellaan puoleensa tarjokkaita. Hän itse ikävöi kiekkoilevaa kumppaniaan. Kun ihmissuhteen peli kulkee, ei ole kiirettä vaihtoon.

Tyttäreni ajatukset olivat mielestäni terveellä idulla, sillä hän kaipasi sisäisen kauneu­den aistia. Jaska Jokusessa puolestaan Piparminttu Pipsa huokaisi, että hänen kaltaisen perunanenäisen ihmisen täytyy olla mukava.

Mieleeni juolahti, kuinka kauneus on tilanne- ja aikasidonnaista sekä katsojan silmässä. Juuri synnyttänyt äiti saadessaan lapsen rinnoilleen on ylimaallisen kaunis, vaikka hän on ponnistuksesta hikinen ja keho rankan työn ruhjoma.

Onnellinen ihminen on kaunis.

Surffasimme netistä pari Rubensin pensselöimää rehevää naishahmoa sekä 1960-luvun mannekiini-ihanteen Twiggyn anorektisen kehon. Kerroin myös arjen vaikutuksesta. Irlannissa miehet ihailivat ja kenties vieläkin ihailevat leveälanteisia naisia. Antropologien mukaan vankkaa lantiota tarvittiin tärkeässä turpeen nostossa vihreällä saarella.

Lapinlahden Lintujen sketsissä alaston mies seisoo ryhmän keskellä, ja muut miehet katsoessaan kehuvat, kuinka suomalainen mies onkaan kaunis! Tästä makuasiasta ei suomalainen mies miesryhmässä MIEHESTÄ puhu noin.

Eräs Keskisuomalaisen työntekijä oletti ulkonäöstäni, että olisin puolalainen asentaja. Se kansa on kolmesti tappanut oman älymystönsä, hölmöilee valta-asioissa jälleen, mutta on silti kulttuurikansa ja pelaa hienoa jalkapalloa. En ota erehdyksestä paineita.

Itse katson peiliin vain, kun on asiaa eli tavallisimmin partaa ajaessa. Lapseni mukaan saisin kaksikymmentä vuotta ikää pois värjäämällä harmaantuneet hiukseni, tai pikemminkin niiden jäämistön. En koe siihen tarvetta, mutta vilkaisin kolumnia varten itseäni kokovartalopeilistä. Kyllä: 58-vuotiaan näköinen suomalainen mies. Tavat jumpata, nauttia herkkuja ja juomia sekä vuodet ovat jättäneet jälkensä. Reilu peli sanoisin.

En ole niin miellyttävän näköinen, että muut hakeutuisivat seuraani sen takia. Ulkonäköni ei kerää katseita, ei karkota, eikä sen rapistuminen ole ongelma.

Tekemisilläni on ollut ihmissuhteiden luonnissa suurempi merkitys kuin olemukseni ensivaikutelmalla. Some ja tosi-tv eivät olleet ruhjomassa meikäläisen itsetuntoa, kun olin puheen laatijan ikäinen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.