Kolumni: Keski-Suomesta tulee Proteiinipiilaakso

Proteiinibuumi ei tunnu laantuvan. Meille tuputetaan lisäproteiineilla höystettyjä ruokia, vaikka keskivertokansalainen ei tarvitse ruokavalioonsa lisää proteiinia.

Ylimääräinen proteiini ei ole terveydelle hyödyllistä, ja poistuttuaan elimistöstä typpenä se myös rasittaa jätevesilaitosten prosesseja.

Proteiinibuumin sijaan pitäisi puhua proteiinikiertotaloudesta. Millaisia proteiineja kulutamme ja miten ne on tuotettu?

Kiertotaloudessa ruuan tuotanto ja kulutus tuottavat mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä; kierrätetään ravinteita, käytetään uusiutuvaa energiaa ja hyödynnetään ruuantuotannossa syntyvät sivuvirrat. Ravitsemuksellisesti täysipainoiset elintarvikkeet tarjoillaan ilman hävikkiä.

Vuonna 2025 Keski-Suomi tunnetaan proteiinikiertotalouden Piilaaksona. Tähän tähtää Sitran ja Jyväskylän yliopiston käynnissä oleva yhteistyö. Tutkijat, ruoan tuottajat, jalostajat, kauppiaat ja kuluttajat kehittävät yhdessä kestäviä proteiinien tuottamisen ja kuluttamisen ratkaisuja. Tavoitteena on, että lihan ja maidon tuotanto on kiertotalouden mukaista ja kulutamme monipuolisesti järvikalaa, hyönteisiä sekä kasviproteiineja.

Kestävästi tuotettua ruokaa löytyy paraatipaikoilta niin kaupan hyllyiltä kuin ravintoloistakin. Kuluttajasta tulee ruokakansalainen, jolle ruuan laatua ovat terveellisyys ja turvallisuus, oikeus ruokaan, ruoan eettisyys, reiluus ja ympäristövaikutukset sekä kulttuurisuus. Tämä on lähiruoka 2.0.

Osaamista löytyy

Jyväskylässä on vahvaa osaamista resurssiviisauteen ja kiertotalouteen liittyen. Keski-Suomesta on mukana useita edelläkävijäyrityksiä Sitran kiertotalouden kiinnostavimmat -listauksessa, joka inspiroi muita yrityksiä kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan. Eipä haittaisi, jos ruoka-alan yrityksiä tulisi listalle lisääkin.

Keski-Suomen Proteiinipiilaakso tarvitsee esikuvansa tavoin edistyksellistä tekniikkaa, rahoitusta ja lahjakkaita, innovatiivisia tekijöitä. Onneksi nämä osaset ovat jo olemassa. Seuraava askel on saada keskisuomalaiset yhteen ja toimimaan. Proteiinipiilaaksoon pääsevät kaikki mukaan, sillä olemme kaikki päivittäin tekemisissä proteiinin kanssa. Monipuolistamalla proteiininkulutustamme ja käyttämällä kaiken ostamamme ruoan olemme jo vankalla polulla kohti kestävämpää Keski-Suomea.

Osana Proteiinipiilaakso-hanketta etsitään ratkaisuja muun muassa hampun, härkäpavun, järvikalan ja kuhnureiden käytölle. Vaikka kokeilut ovat pieniä, mikään niistä ei menesty yhden toimijan varassa.

Tuotteiden, materiaalien ja komponenttien arvo säilyy ja kiertää hyvin, kun yhteistyötä tehdään monien alojen kesken. Esimerkiksi hamppuproteiinin tuottaja, ruokapalvelun tarjoaja ja vaatealan opiskelija ovat luonteva kumppanuuskolmikko.

Synergiaetuja saadaan myös maitotilan, biokaasulaitoksen ja hampputilan yhteenliittymästä, kun lehmän lanta voidaan biokaasuprosessissa muokata kasveille sopivaksi lannoitteeksi. Julkiset ruokapalvelut tarjoavat kasviproteiinin viljelijöille mahdollisuudet toiminnan kasvattamiseen, kunhan toimitusvarmuus, raaka-aineiden määrä, jalostusaste ja logistiikka ovat kunnossa.

Yhteistyö ja verkostot mahdollistavat esimerkiksi järvikalan jalostamisen ruokapalvelukäyttöön sopivaksi ja sen saattamisen koululaisten lautasille.

Keski-Suomesta tulee Suomen Proteiinipiilaakso, jos yhdistämme potentiaalimme, otamme vastuuta ja aloitamme konkreettiset ja kestävät tulevaisuuden teot tänään. Jaa omasi muiden tietoon #leikkaakokeittiössä -hashtagilla!

Kynkäänniemi on muutosagentti Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella, Mattila on Sitran kiertotalouden asiantuntija.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .