Kolumni: Kestävä kehitys, viherpirtelöt ja pyöräily ovat vielä toistaiseksi feminiinisiä asioita

Yksi viime viikkojen mediakohuista liittyi kasvisruoan suunniteltuun lisäämiseen varusmiesten ruokalistalla. Jopa puolustusministeri innostui paheksumaan kukkakaalipirtelön voimalla marssimista. Ravitsemusalan asiantuntijat reagoivat tähän ja kiirehtivät osoittamaan kasvisruokailun olevan varusmiehille riittävä energianlähde.

En usko kuitenkaan, että asiassa oli viime kädessä kyse ravitsemuksesta. Kyse oli kasvisruokailun ja ylipäätään vihreän kulutuksen imagosta.

Valtaosa suomalaisista on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja siitä, että kulutusta tulisi vähentää. Huoli ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Vanhemmat kuluttajat ovat enemmän huolissaan kuin nuoremmat ja korkeasti koulutetut enemmän kuin matalammin koulutetut.

Selkein ja pysyvin ero löytyy kuitenkin miesten ja naisten väliltä. Kestävä kulutus ja etenkin kasvisruokailu ovat ensisijaisesti naisten juttuja. Viherpirtelön sekoittaminen on feminiinistä, lihan syöminen maskuliinista. Pyöräily on feminiinistä, autoilu maskuliinista.

Kuluttajaksi sosiaalistuminen alkaa lapsuudenkodista. Kotitalouksissa kestävyyteen ja laajemminkin vastuullisuuteen liittyvät asiat ovat yleensä naisten ja äitien vastuulla. Useissa tutkimuksissa naisten vastuullisuuden on havaittu liittyvän oletukseen hoivaroolista, mikä laajenee kollektiiviseen huolehtimiseen maailman tilasta.

Tytöt ja pojat sosiaalistetaan jo varhain näihin rooleihin. Tytöiltä ja naisilta odotetaan enemmän myötätuntoa ja empatiaa kuin pojilta ja miehiltä, mikä ilmenee huolenpitona ja vastuuna niin kotona, kouluissa kuin yhteiskunnassakin.

Toinen syy vihreän kulutuksen feminiinisyyteen on ajatus siitä, että jokapäiväinen kulutus ylipäätään on feminiinistä. Historiallisesti nainen on nähty kuluttajana ja mies tuottajana.

Vaikka nyky-yhteiskunnassa miehet ja naiset osallistuvat tuottamiseen tasa-arvoisesti, miesten ja naisten kulutusta ei edelleenkään arvoteta samalla tavalla. Maskuliininen kulutus on tuotantotapoja ja investointeja. Samalla tavoin maskuliininen vihreys on esimerkiksi kiertotalouden teknisten ratkaisujen keksimistä.

Koska vain pieni osa miehistä suunnittelee kiertotalouden ratkaisuja, pitäisi löytää tapoja heidän kulutusasenteidensa muuttamiseen. Vihreän kulutuksen imagon pitää muuttua. Nykyisen imagon ylläpitämisessä media on isossa roolissa, joten erityisesti nuorten miesten ”vihersyrjäytyminen” olisi mahdollista estää mediapuheen ja -uutisoinnin avulla. Pitäisi löytää uusia maskuliinisen kestävyyden puhetapoja viherpirtelö-tyyppisen vähättelyn sijaan.

Nyky-yhteiskunnassa on muutenkin tärkeää pyrkiä estämään uusien yhteiskunnallisten jakojen syntyminen. Tukemalla erityisesti nuorten miesten kestäviä kulutusvalintoja torjutaan myös sosiaaliseen ja kulttuuriseen eriarvoistumiseen johtavaa kehitystä.

Vihreän kulutuksen edistämisellä voidaan löytää laajemminkin välineitä nuorten miesten osallistamiseen yhteiskunnassa ja siten parantaa heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa myös omaan elämäänsä.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston sosiologian professori, joka on erikoistunut kulutuksen ja talouden tutkimukseen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .