Kolumni: Korkeakouluopiskelu – elämän parasta aikaa?

Nuorten henkinen hyvinvointi on puhuttanut vuosi vuodelta enemmän ja teema on noussut jopa presidentinvaaleissa esille.

Monet meistä nuorista ovat onnekkaita ja me olemme päässeet jonkun korkeakoulun terveydenhuollon valvovan silmän alle, sillä kouluhan yrittää tehdä kaikkensa pitääkseen huolen oppilaistaan. Vai yrittääkö?

Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta ja koulun hyvinvointitiimi kirjoittivat vetoomuksen, jossa esitettiin uuden työntekijän hankintaa, jonka tehtävä olisi hyvinvointipalveluiden kehittäminen. Tämä hanke ei saanut kannatusta ja pysähtyi lähtökuoppiinsa.

Itselle tuntuu kummalta, että nykyisin henkistä hyvinvointia koskevat ongelmat lakaistaan maton alle, vaikka niistä koko ajan uutisoidaan.

Ajattelumalli, että ei näihin ole ennen tarvinnut näin paljon panostaa, ei ole argumentti tätä aihetta vastaan. Vuoden 2016 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n tutkimusten mukaan melkein neljäsosa opiskelijoista koki, että ei kuulunut mihinkään ryhmään, kuten omaan kaveriporukkaan. 16 prosenttia koki päivittäin psyykkisiä oireita, kuten masennusta ja unettomuutta. Tilastot kertovat, että kolme neljäsosaa mielenterveyshäiriöistä alkaa ennen 25 vuoden ikää eli iässä, jolloin korkeakouluopintoja tavallisimmin suoritetaan.

Ajat ovat muuttuneet, ihmiset ovat erilaisia. Tai voi olla niinkin, että ihmiset ovat pysyneet muuten samana, mutta he vaan puhuvat asioista enemmän.

Mihin siis pyrin tällä kaikella tilastotiedolla?

Siihen, että ennakoimalla opiskeluajasta saataisiin useammalle sitä elämän parasta aikaa. Korkeakoulun toimilla on suuri merkitys opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä, mutta myös opiskelijoilla on vastuu yhteisestä hyvinvoinnista. 7,5 prosenttia opiskelijoista kokee, että häntä kiusataan, ja kiusaamisen tunteeseen ei tarvita muuta kuin että kokee olonsa ulkopuoliseksi. Kun oikein ajattelee, miten helppo ratkaisu tähänkin ongelmaan on.

Joten toivoisin kovasti, että seuraava viesti tavoittaisi mahdollisimman monia aloittavia ja jatkavia korkeakouluopiskelijoita: korkeakoulussa opiskelu on aivan mahtavaa, kunhan yhdessä panostamme siihen, että teemme siitä sellaista.

Joskus on oikein haluta olla yksin ja rauhassa, kunhan se tapahtuu omasta päätöksestä, eikä aina siitä, että sinulla ei ole ketään kenen kanssa olla. Yksinäisen ihmisen huo­mioiminen on helppoa ja voi merkitä tälle yksilölle todella paljon. Ei tarvitse muuta kuin kysyä ”miten menee, mitä teit kesällä” ja siinä voi olla täysin uusi alku yhden ihmisen elämälle.

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on myös tärkeää. Siihen kuuluvat mieltä painavista asioista tarpeen tullen puhuminen, riittävä lepo, urheilu ja mikä joskus unohtuu, vapaalle heittäminen.

Uskon että näitä ohjenuoria seuraamalla me kaikki jaksaisimme paremmin ja pystyisimme nauttimaan arjesta.

P.S. Ohjenuoria voi seurata myös muutkin kun opiskelijat.

Kirjoittaja on Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelija­kunta JAMKOn hyvinvointi­vastaava ja toisen vuoden restonomiopiskelija.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .