Kolumni: Kulutusluottoja markkinoidaan moraalittomasti

Harvaa asiaa inhoan niin paljon kuin pikavippien ja kulutusluottojen markkinointia. Pikavippien ja niitä yhdistelevien pienlainojen mainosvyöryltä ei voi välttyä kukaan, joka edes joskus katsoo televisiota, kuuntelee radiota tai käyttää internetiä.

Vastenmielisintä mainoksissa on niiden välittämä kuva pienlainojen ottamisesta järkevänä taloussuunnitteluna ja arjen kulutuksen mahdollistajina.

Lainayhtiöiden nettisivut ovat vähintään yhtä vastenmielisiä. Ne näyttävät nopeasti katsottuna taloudenpidon oppailta ja lakitiedon jakajilta. Kunnes päästään lainojen vertailumahdollisuuteen ja niiden tarjoamiseen ”ihan ­järkevillä” koroilla.

Pikavippejä alettiin Suomessa myöntää vuonna 2005, mistä lähtien maksuhäiriöisten kuluttajien määrä on tasaisesti lisääntynyt. Asiakastieto Groupin rekisterissä oli vuoden 2019 alussa jo 382 000 maksuhäiriöistä henkilöä.

Riskiryhmässä ovat erityisesti pienituloiset: työttömät, nuoret sekä juuri eläköityneet. Kotoa muuttavilla nuorilla on usein vaikeuksia talouden hallinnassa ja eläkeläisten on vaikea tottua elämään laskeneen tulotason mukaisesti.

Pienlainamarkkinat kuvastavat sekä kulutuskulttuurin että rahan olemuksen muutosta. Kuluttajan oikeuksiin kuuluu tavaran tai palvelun saaminen juuri silloin, kuin hän itse haluaa, oli rahaa tai ei. Unelmat toteen tässä ja nyt, seurauksista viis.

Digitaalinen ostaminen mobiilisovellusten avulla on tehnyt rahan näkymättömäksi ja maksaminen tapahtuu luotolla, mikä on osaltaan lisännyt velkaantumista.

Pikavippien saatavuus oli alussa helppoa, eikä korko­kattoa ollut, joten velkakierteeseen joutui herkästi. Lainaa sai tekstiviestillä kellon ympäri, ja todellinen vuosikorko saattoi olla jopa 1000 prosenttia.

Vuonna 2013 säädettiin 50 prosentin vuosikorkokatto alle 2 000 euron luotoille ja rajoitettiin niiden saatavuutta. Korkokattoa kierretään kuitenkin yleisesti esimerkiksi myöntämällä yli 2 000 euron joustoluottoja tai luottolimiittejä. Yhä enemmän on tarjolla myös isompia lainoja pienten lainojen yhdistelemiseksi.

Kulutusluottojen aiheuttamiin ongelmiin on onneksi alettu puuttua valtiovallan taholta. Hallitus esittää lakimuutosta, joka laskisi kaikkien lainojen korkokaton 30 prosenttiin. Näin ollen jaottelu pikavippeihin ja suurempiin kulutusluottoihin loppuisi.

Velkaongelmaan puuttumiseksi on käynnistetty muitakin hankkeita, kuten selvitys niin kutsutusta positiivisesta luottotietorekisteristä. Lisäksi sekä ministeriöt, kunnat että järjestöt ovat lisänneet velka- ja talousneuvontaa.

Myös yksi kaupallinen media ilahduttaa korkealla moraalillaan: Radio Helsinki ilmoitti julkisesti, ettei kanava julkaise kulutusluottoja myöntävien pikavippiyritysten mainoksia. Radiokanavan omistajayhtiön mukaan kyse on arvovalinnasta.

Samankaltaista arvovalintaa toivoisin kaikilta mediakanavilta. Vaikka joissain olosuhteissa kuluttajan mahdollisuus saada nopea laina voi olla hyvä asia, lainojen tarvitsijat osaavat niitä hakea ilman aggressiivista mainontaakin.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston sosiologian professori, joka on erikoistunut kulutuksen ja talouden tutkimukseen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .