Kolumni: Olemmeko valmiita digitalisaatioon?

Tekoäly, keinoäly, koneoppiminen, hahmontunnistus, Big Data, pilvilaskenta, 3D-tulostus, esineiden internet, peliteoriat, robotiikka, satelliitit, paikannus, itsenäiset laitteet, parveilu, kvanttiteknologia, lohkoketju, neurolaskenta – tutulta kuulostavia termejä viestinnässä.

Sekä Yhdysvallat että Kiina ovat asettaneet omissa sotilasstrategioissaan tavoitteekseen olla maailman johtava supervalta korkean teknologian hyväksikäytössä. Ne myös sitoutuvat taloudellisesti tähän tavoitteeseensa.

Korkean teknologian hyväksikäyttö mahdollistaa perustan tulevaisuuden sotilaalliselle ja taloudelliselle mahdille. Keinoälyyn satsaaminen ja sen tulevaisuus nähdään strategisesti merkittävimpänä teknologisena muutoksena, jopa sähkön käyttöönottoon verrattavana ihmiskunnan kehitysloikkana.

MIT:n tutkimuksen mukaan digitaalinen transformaatio, kuten teknologian hyödyntäminen, parantaa suorituskykyä radikaalisti lähitulevaisuudessa lähes kaikilla aloilla – niin myös ilmapuolustuksen osa-alueella. Keinoälyyn perustuvia käytännön sotilassovelluksia on lukuisia, ja uusia ilmaantuu lähes päivittäin.

Sovellusten merkittävyydestä ja käytettävyydestä lähitulevaisuudessa laajemmassa mittakaavassa voidaan olla montaa mieltä. Kuitenkin jo vuonna 2016 Yhdysvalloissa kehitetty tekoälypohjainen ALPHA- sovellus asennettuna 35 dollarin Raspberry Pi -tietokoneeseen voitti kaikki simuloidut ilmataistelut kokenutta taistelulentäjää vastaan, vaikka keinoälysovelluksen lentokoneen ja asejärjestelmän ominaisuuksia rajoitettiin lentäjän konetta heikommiksi. Keinoälyyn perustuvat sovellukset ja niiden mukanaan tuomat suorituskyvyn edut ovat tulleet jäädäkseen myös ilmapuolustuksen osa-alueille.

Ilmavoimissa suhtautuminen tekniikkaan ja teknologiaan sekä niiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen on ollut perinteisesti hyvin innovatiivista ja pelotonta koko satavuotisen historian ajan.

Ilmavoimien henkilöstölle digitalisaatio on ollut todellisuutta jo vuosikymmenien ajan. Keinoälyyn liittyvää tutkimusta ja kokeilutoimintaa tehtiin Ilmavoimien Viestikoululla Tikkakoskella jo 1990-luvun alussa.

Peliteollisuuden ensiaskeleita otettiin reilu kymmenen vuotta sitten, kun hyödynnettiin varusmiesten osaamista kehittämällä FOX-aisti-ilmavalvontasimulaattori, jossa opeteltiin tunnistamaan lentokoneita realistisessa maisemassa ja erilaisissa säätiloissa. Simulaattori toimii sekä itsenäisesti ”pelinä” että yhdessä erilaisten pelimaailmojen kanssa.

Ilmavalvontajärjestelmän kehittäminen vaati aikanaan erityistä luovuutta ja kekseliäisyyttä, ja sen jatkokehityksenä toteutettiin yksi maailman ensimmäisistä digitaalisista ilmapuolustuksen integroiduista johtamisjärjestelmistä. Ilmavoimien määrittelemän digitaalisen tukikohtaradioverkkohankkeen perusteella Nokia kehitti nykyisin kaikkien meidän käytössä olevan GSM-puhelinjärjestelmän.

Simulaattorit ja digitaalisen aineiston hyödyntäminen ovat olleet olennainen osa ilmavoimien koulutusta ja kehitystoimintaa jo vuosikymmeniä. Teknologian kehityksen myötä simuloinnissa hyödynnetään virtuaalisen todellisuuden ja keinoälyn mahdollisuuksia jo nykyisin. Useiden erilaisten verkottuneiden simulaattoreiden avulla mahdollistetaan kokonaisia simuloituja maailmoja paikkakuntasidonnaisuuksista riippumatta.

Ilmasotakoulun koulutuksen kärkihankkeessa yhdistetään reaalimaailman lentotoimintaa simulaattorimaailmojen kanssa. Tämä todellista (Live) ja maassa sijaitsevilla simulaattoreilla tapahtuvaa harjoittelua (Virtual) sekä keinotekoisesti luotua ympäristöä (Constructive) yhdistelevä Live, Virtual and Constructive (LVC) -koulutus antaa aivan uudet mahdollisuudet todenmukaisen hävittäjä- ja taistelunjohtokoulutuksen toteutukseen realistisessa uhkaympäristössä kustannustehokkaasti.

Uudet teknologiat mahdollistavat toiminnan muutoksen ilmapuolustukseen liittyen nopeammin kuin ehkä uskommekaan.

Ilmavoimat ei yksin välttämättä pysty olemaan ilmapuolustukseen liittyvän keinoälyn, koneoppimisen tai muiden uusimpien teknologioiden sovellusten kärkikehittäjiä maailmassa. Voimme kuitenkin oppia ja hyödyntää yliopistomaailman, monikansallisten suuryritysten tai suurvaltojen tutkimuskeskusten tuottamaa osaamista ja olla mukana digitalisaation eturintamassa.

Uskallan kuitenkin väittää, että digitaalisessa ympäristössä kasvanut Ilmavoimien kehityshakuinen ja osaava henkilöstö on valmis kohtaamaan haasteet ja pystyy hyödyntämään tulevaisuuden teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet Suomen ilmapuolustuksen suorituskyvyn ja koulutuksen eri osa-alueilla.

Kirjoittaja on eversti ja Ilmasotakoulun johtaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .