Kolumni: Opiskelijoilla ei ole enää aikaa hoippua yöllä pitkin katuja tai potea krapulaa

Pidemmän aikaa sitten valmistuneiden kanssa opiskelija-arjesta keskustellessa kuulen usein muistelua huolettomasta elämästä, jota rytmittivät kosteat opiskelijabileet. Samat ihmiset näkevät, etteivät opiskelijat yritä tarpeeksi vaan kuluttavat verovaroja laiskotteluun ja juhlimiseen.

Jokaisella kerralla muistan kommentoida, että ajat ovat muuttuneet ja muuttuvat yhä.

Pari vuotta sitten ainejärjestötoiminnan aloittaessani ehdotimme rentojen yhdessä viettävien tapahtumien lisäämistä. Puheenjohtajan vastaus oli nopea ja karu: ”Sitä yritettiin jo vuosia sitten, mutta kukaan ei niissä käynyt.” Samalla kuitenkin baaribileiden osallistujamäärä oli jo vähentynyt, eikä lipunmyyntituottoja saatu kerättyä odotettua määrää yhdistyksen talouden hyödyksi.

Seuraavana vuonna hallituksen nuorentuessa uudistettiin tapahtumia ja kuukausittaiset peli-illat keräsivät suuren suosion. Talousarviota laatiessa jopa kysyttiin, kannattaako yhdistyksen järjestää bileitä ollenkaan?

Baarit tapahtumapaikkana ovat myös muuttaneet luonnettaan: yhä useampi tulee tapaamaan opiskelukavereita ilman olutta tai siideriä ja iltoihin on toivottu yhteisöllistä toimintaa.

Olen pohtinut paljon, mistä muutos on johtunut. THL:n ja YTHS:n terveyskyselystä näkyy yhteiskunnallinen trendi nuorten päihteiden käytön vähentymisessä, mutta myös muita perusteluja löytyy. Opintotukikuukausien vähentymisen vaikutus on suuri; bileet jäävät välistä koska ei ole aikaa hoippua neljältä yöllä pitkin katuja tai antaa krapulan pilata seuraavaa päivää. Tuen pieneneminen tarkoittaa myös sitä, että ei ole varaa lähteä baariin.

Yksilön valinnoilla on silti suuri merkitys siihen, miten aikaansa ja rahaansa käyttää, joten muitakin selityksiä on löydyttävä.

Yksi näistä on paine suoriutua. Burnoutit ovat trendi, mutta myös häpeällinen asia, sillä pitäisihän jokaisen jaksaa. Opiskelijat kisailevat siitä, kenellä on eniten opintopisteitä ja kerskuvat 12-tuntisista päivistä sosiaalisessa mediassa. Usein tuntuu, että opiskelusta vapaat viikonloput tai edes päivät ovat pikemmin poikkeus kuin sääntö.

Opiskelun varjoon jäävät liikunta ja parisuhteet mutta myös edunvalvontaa sekä yhteisöllisyyttä kasvattavat yhteisöt ylioppilaskunta mukaan lukien, sillä motivoituneilla tekijöillä ei riitä aika yhteisten asioiden hoitamiseen.

Toki alkoholinhuuruisiakin tapahtumia on. Niillä on silti turha ohittaa se fakta, että suurin osa opiskelijoista juo vähemmän kuin entisajan kulttuuria paheksuvat työssäkävijät. Todellisuudessa työ ei mihinkään katoa ja jos haluaa valmistua ajallaan. Vapaailta viikolla tarkoittaa ylimääräistä opiskelupäivää viikonloppuna.

Alkoholinkäyttöä suurempi selitys valmistumisajankohtaan taitaa kuitenkin olla se, kuinka motivoitunut on opiskelemaan omaa oppiainettaan. Omasta vuosikurssistanikin on jo usea valmistunut kandidaatiksi etuajassa, mutta samoilla kursseilla näkyy edelleen n:nen eli yli viiden vuoden opiskelijoita, vaikka he kaikki ovat kiertäneet samat tapahtumat.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .