Kolumni: Politiikka ei yksin riitä – Lapsifoorumissa kaivattiin yrityksiltä asennemuutosta

Suomesta pitäisi tehdä perheystävällisempi yhteiskunta. Tämä on tavoitteena hallituksen lapsistrategialla, jonka näkökulma on vuodessa 2040. Strategiatyötä pohjustettiin torstaina Lapsifoorumilla, jonka teemana oli työelämä.

Julkisessa keskustelussa perhekysymykset kutistuvat usein perhevapaauudistukseen, harmitteli perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.). Perhemyönteisyys on kuitenkin paljon laajempi kysymys.

Työelämä oli foorumin aiheena hyvästä syystä, viettäähän keskivertokansalainen työpaikalla valtavan osan elämästään. Jos yhteiskunnasta halutaan perheystävällinen, työnantajien on oltava mukana. Pelkillä poliittisilla linjanvedoilla asiaa ei etene.

 

Lapsifoorumissa kuultujen esimerkkien ja mediaotsikoiden perusteella voisi ajatella, että perheystävällisyys on jo nyt suorastaan megatrendi. Näin ei kuitenkaan ole, sanoi tulevaisuussuunnittelija Minna Koskelo Family Matters Oy:stä.

– Nämä nousevat mediaan, koska ne ovat poikkeustapauksia. Kun alkaa tutkia perheystävällisiä käytäntöjä, niitä ei olekaan niin paljon.

Saarikko ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) peräsivät yrityksiltä asennemuutosta. Saarikko kiteytti asennemuutoksen siihen, ettei vanhempi olisi selitystä velkaa lähtiessään töistä hakemaan lasta hoidosta tai viemään tätä harrastuksiin – saati sitten hoitamaan sairastunutta. Hän korosti, että vanhemman pitää voida tuntea olevansa riittävä sekä työntekijänä että vanhempana.

 

Asenne ratkaisee, korostivat myös monet foorumissa puhuneet yrityspäättäjät. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että perheen perustamista pidetään myönteisenä, että yritykseen palkataan myös nuoria naisia ja ettei näiden urakehitys pääty perhevapaisiin.

Esimerkkeinä käytännön toimista mainittiin muun muassa työaikajoustot, etätyöt ja jopa lastenhoitoapu.

Siivooja tai kaupan kassa ei voi jäädä etätöihin eivätkä pk-yritykset taivu lapsiparkkeihin. Oikealla asenteella nämäkin työpaikat voivat silti olla perheystävällisiä. Tästä esimerkkiä näytti siivousyritys Kiffel Oy:n 26-vuotias yrittäjä Jenni Parpala, joka kertoi ehdottomasti kieltävänsä esimerkiksi sairaan lapsen hoitopäivistä napisemisen. Työajatkin sijoittuvat päivään.

– Työntekijän pitää pystyä palkallaan elättämään perhe. Siksi maksamme siivousalan parhaita palkkoja.

Tästä huolimatta Kiffel on Parpalan mukaan onnistunut kahtena viime vuonna kaksinkertaistamaan liikevaihtonsa.

Työn ja perheen yhteensopivuus on yrityksenkin etu. Kun työntekijän ei tarvitse stressata perheasioita, hän voi työtä tehdessään keskittyä siihen. Joustava yritys saa joustavia työntekijöitä, jotka myös sitoutuvat työnantajaansa.

 

Perheiden, lasten ja yritysten edun lisäksi pelissä on tietysti myös koko yhteiskuntarakenne: uskaltavatko hedelmällisessä iässä olevat tehdä lapsia tuleviksi veronmaksajiksi.

Se onkin iso kysymys.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen toimittaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .