Kolumni: Sipilä takoo tulosta, mutta romahtanut imago hiertää

Haastattelin pääministeri Juha Sipilää (kesk.) heinäkuussa Suomi-areenalla Porissa. Edessäni istui rento kesämies kesäparrassaan.

Sipilä arvioi tuolloin parran lähtevän, mutta se sai jäädä. Myös Sipilän hymyilevä ja hyväntuulinen olemus on säilynyt, istuu hän sitten eduskunnan kuppilassa tai tervehtimässä Euroopan johtavia poliitikkoja.

Sipilä on kohentanut mainettaan nikkaroinnillaan. Hän on rakentanut kakkaroita, joilla on havainnollistettu yhteiskunnallisia kysymyksiä.

Kerran menetettyä hyvää imagoa on kuitenkin vaikea palauttaa. Sipilän imago romuttui ratkaisevasti marraskuussa 2016, kun hän lähetti vihaisen viestin ja samalla 12 kansalaisilta saamaansa palauteviestiä Yleisradion toimittajalle. Yle-kohu oli käännekohta, josta Sipilän ja keskustan alamäki alkoi.

Sipilän ja median suhteet ovat olleet hankalat. Pääministeri on arvostellut toimittajia maailman herkkähipiäisimmäksi ammattikunnaksi. Omatkin ovat opastaneet Sipilää sanomalla, että hänen pitäisi lopettaa kiukuttelu ja keskittyä politiikkaan.

Turun puoluevaltuustossa Sipilä pani poliitikon viitan harteilleen sättimällä vapaavuorelais-vihervasemmistolaista keskittämispolitiikkaa ja varoittamalla korporaatioiden sinipunasta. Neljä vuotta sitten Sipilä koettiin rakentavaksi messiaaksi, mutta nyt hän tykittää sekä oi­kealle että vasemmalle.

Määrätietoisen toimitusjohtajan elkein Suomea johtava Sipilä sopii hallituksen vetäjäksi, mutta häntä on vaikea kuvitella hallituksen kakkosviulun soittajaksi saati räksyttäväksi oppositiojohtajaksi.

Sipilän yhtenä kompastuskivenä on ollut työmarkkinapolitiikka. Tuoreimpana esimerkkinä tästä on ehdotus irtisanomiskynnyksen laskemisesta. Sipilä sytytti tulipalon ja suututti ay-liikkeen. Pääministeri joutui käyttämään paljon aikaa tulipalon sammuttamiseen ja onnistuikin siinä.

Silti keskustan gallup-suosio notkahti alaspäin. Sipilä leimautui taas toisen osapuolen eli yrittäjien ja työnantajien edusmieheksi.

Sipilä lupasi ennen vaaleja laittaa Suomen kuntoon. Taloustavoitteensa hän on onnistunut runnomaan läpi, mutta sanoma ei ole uponnut äänestäjiin. Puoluevaltuustossa Turussa eräs puoluevaltuutettu totesi, että Suo­mi on pan­tu kun­toon, mut­ta syr­jä­seu­tu­jen ih­mi­set ja köy­hät ko­ke­vat, et­tä hei­dät on pan­tu kyyk­kyyn.

Sipilän ongelmana on ollut se, että politiikan ulkopuolelta tullut toimitusjohtaja on kuunnellut enemmän avustajiaan kuin eduskuntaryhmäänsä. Sipilä on avustajiensa ja ministereidensä johdolla määritellyt politiikan linjat sen sijaan että hän olisi kuunnellut työantajaansa, eduskuntaryhmää.

Politiikassa asiat ovat sitä, miltä näyttävät. Moni päätös olisi saattanut näyttää paremmalta, jos edelleen herkkähipiäinen ja politiikassa kokematon Sipilä olisi ottanut neuvoja vastaan ryhmän konkareilta.

Sipilän vaikeudet alkoivat jo ennen ministerivalojen vannomisia. Hän linjasi, ettei hallituksessa tarvita niin montaa ministeriä kuin aiemmin. Ratkaisu osoittautui virheeksi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .