Kolumni: Tervetuloa liittoutumattomaan Suomeen!

Lokakuussa 1989 sain ensimmäisenä kansanedustajana toivottaa Neuvostoliiton viimeisen johtajan Mihail Gorbatshovin tervetulleeksi eduskuntaan. Korkea valtiovieras astui pääaulaan, tuli suoraan luokseni ja aloitti kättelyn minusta. Mahtava tunne nuorelle edustajalle!

Maanantaina Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapaavat Suomessa. Heitä en pääse edes näkemään. Toivotan heidät lämpimästi tervetulleiksi. Mielenosoituksiin en osallistu.

Vierailullaan Gorbatshov tunnusti Suomen puolueettomuuden. Siitä alkoi valtiollisen historiamme ehkä itsenäisin ajanjakso, jota kesti vuoden 1994 loppuun. Poliittinen itsenäisyys oli vahva, taloudellinen ei.

Neuvostoliiton romahdettua ja Suomen haettua Euroopan unionin jäsenyyttä määrittelimme Esko Ahon hallituksen ulkoasiainvaliokunnassa Suomen tulevaa linjaa. Valiokunnan voimasuhteet olivat tasan toisaalta keskustan ja toisaalta kokoomuksen ja RKP:n ministerien kesken.

Olin vaa’ankieliasemassa. Määrittelimme linjan näin: ”Suomen puolueettomuuden ydin on sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen puolustus.” Pidin tätä viisaana kuten keskustan ministeritkin.

Kokoomus ja RKP eivät olisi halunneet mainita puolueettomuutta ja liittoutumattomuutta. Ne tähtäsivät jo tuolloin jäsenyyteen sotilasliitto Natossa. Presidentti Mauno Koivisto kiitteli hieman myöhemmin kantaa, jonka olin ollut ratkaisemassa.

Suomi ei edelleenkään ole Naton jäsen. Liittoutuminen edellyttäisi kansan selvän enemmistön tukea. Sitä ei ole ja hyvä näin.

Sotilaallisesti liittoutumattomana tarjoamme hyvän ja turvallisen alustan suurvaltajohtajien tapaamiselle. Se on arvokasta erityisesti nyt, kun maailmalla vallitsee monenlainen epävakaus. Suomi ja sen linja näkyy kautta maapallon.

Puolueettomuudesta emme voi enää perinteisessä mielessä puhua, koska olemme EU:n jäsen. Se sitoo poliittisesti monin tavoin. Muun muassa Venäjä-pakotteet, jotka iskevät pahiten Suomeen, ovat tästä esimerkki.

EU on erilainen kuin se yhteisö, johon Suomi liittyi vuonna 1995. Jäsenyyden etuja ja haittoja ja unionin kehittymistä on syytä jatkuvasti tarkkailla. Nykyinen liittovaltiokehitys ei ole etumme, mutta yhteistyö on.

Vaikka Nato on kylmän sodan ajoista muuttunut, se on yhä globaalisti toimiva sotilasliitto. Jäsenyyden eduista ja haitoista on syytä avoimesti keskustella. Vaikeistakin politiikan kysymyksistä kuten Natosta ja maahanmuutosta on voitava keskustella kenenkään leimaamatta intoilijaksi tai rasistiksi. Valitettavasti suvaitsevaisuus on osin ahdistavuutta.

Yksikään ihminen enempää kuin yhteiskuntakaan ei ole arvovapaa. Kysymys on siitä, mitkä ovat ne arvot, jotka johtavat kansan ja sen johtajien toimintaa.

Protestanttisissa Pohjoismaissa ne ovat vuosisatoja olleet kristilliset arvot. Pääosin niiden ansiosta olemme maailman kärjessä lähes kaikkien hyvinvointimittarien mukaan. Meillä mm. tasa-arvo, koulutus ja turvallisuus perustuvat näihin arvoihin. Paljon parantamisen varaa toki on mm. vanhusten huollossa ja köyhyyden poistamisessa.

Nykyisin puhutaan pakolaisuuden juurisyihin vaikuttamisesta ongelmia ratkottaessa. Se on tärkeää. Samalla on syytä korostaa, että meillä hyvinvointimme juurisyyt tulee säilyttää.

Vahva arvopohja turvaa parhaiten tulevaisuutemme ja vahvistaa itsenäisyyttämme. Miksi me emme kertoisi kaikille, että vuosisatainen kristillinen arvopohja on keskeinen perusta sille, että olemme maailman onnellisin kansa!

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö hoitaa tehtävänsä erittäin hyvin. Hän on aidosti ulkopolitiikan johtaja, jolla on hyvät suhteet niin itään kuin länteen. Hän ei ministerien tapaan kumartele edes Brysselin byrokraateille. Presidentin linjakas ja riittävän rohkea, mutta samalla nöyrä tapa käsitellä asioita ja ihmisiä, on vaikuttava ja tehokas.

On selvää, että liittoutumattomana rauhan rakentajana Suomi ja presidentti Niinistö tekevät vahvan vaikutuksen myös presidentti Putiniin ja presidentti Trumpiin. Tämä on tärkeää.

Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustaja Keski-Suomesta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .