Komissaari Jyrki Katainen: Kompromissista ei olisi pitänyt tulla kirosana Suomessa

Entinen pääministeri vakuuttaa, että konsensusta kannattaa edelleen vaalia.

EU-komissaari Jyrki Katainen on huolissaan konsensushakuisuuden vähenemisestä Suomessa aivan viime vuosina.

– Itsekkyys on voittanut konsensushakuisuuden ja yhteisen tilannekuvan määrittelyn. Yritetään saada enemmän tilapäisiä voittoja itselle kuin katsoa koko maan kuvaa, Katainen harmittelee vajaan viiden vuoden aikana edennyttä kehitystä.

Hänen mukaansa poliitikoille vaikuttaa olevan Suomessa yhä tärkeämpää, miten johonkin tavoiteltuun lopputulokseen päästään, kuin lopputulokseen pääseminen. Hän käyttää esimerkkinä tuloveroa, jota alentamalla voidaan pyrkiä osaltaan ostovoiman kasvattamiseen ja työllisyyden edistämiseen.

– Tätä sinänsä toimivaa instrumenttia saatetaan vastustaa sen takia, että se on ideologisesti vastenmielistä, vaikka se toisi talouskasvua, työpaikkoja ja lisäisi palkansaajan ostovoimaa. Maalaisjärki häviää ja jonkun määrittelemä ideologia voittaa, Katainen sanoo ja muistuttaa, ettei tilanteeseen ole yhtä tai kahta syyllistä, vaan kielteinen kehitys näkyy eri puolilla poliittista kenttää.

Taustalla vaikuttavan individualisaatiokehityksen eli suomalaisten lisääntyneen yksilöllistymisen Katainen näkee lähtökohtaisesti myönteisenä asiana. Konsensuksesta irtautuminen ei ole kuitenkaan johtanut päätöksentekotasolla hyvään.

– Kyky kantaa vastuuta ja tehdä vaikeita päätöksiä on heikentynyt, koska kompromissista on tullut kirosana, Katainen sanoi torstaina Kuopiossa, jonne hän toi koko kabinettinsa vierailulle..

Suomen entinen pääministeri muistuttaa, että konsensushakuisuus takasi Suomella mahdollisuuden nousta hyvinvointiyhteiskunnaksi.

– Meidän kannattaisi vähän pysähtyä tämän äärelle. Suomessa kannattaisi vaalia konsensusta ja sitä, että meillä olisi kykyä ottaa asiat asioina. Enemmän pragmaattista otetta ja kykyä sopia. Niin asiat ovat ennenkin hoituneet ja hoituvat nytkin.

Hän uskoo, että maalaisjärki voittaa lopulta myös menossa olevissa yhteiskuntasopimusneuvotteluissa ja tuloksia kasvun vauhdittumiseksi syntyy, kun työmarkkinaosapuolet jaksavat jumpata asioiden parissa riittävästi.

Poliittisen päätöksenteon hyytyminen ja populismin nousu ovat Kataisen mukaan suurimpia uhkakuvia koko EU:ssa.

– Se vaikeuttaa rakenteellisten uudistusten tekoa.

Ne taas ovat talouskasvun kiihtymisen edellytys. Ainakin rakenteelliset uudistukset EU-maissa ovat Kataisen mukaan merkittävin taustatekijä Euroopan talouden piristymisessä.

Komission varapuheenjohtaja Kataisen tehtävänä on edistää työllisyyttä, kasvua, investointeja ja kilpailukykyä EU:ssa. Hänen vastuullaan olevan ESIR-rahaston kautta 11,2 miljardin euron lainoilla ja lainojen takauksilla on vauhditettu jo 82 miljardin euron investoinnit.

– Pk-yritysrahoitus vetää nyt tosi voimakkaasti. Pk-yritysten luototuksesta on tehty pankkien kanssa tähän mennessä reippaat 160 sopimusta eri puolilla Eurooppaa. Se tulee tarjoamaan rahoitusta 160000 eurooppalaiselle pk-yritykselle.

Jyrki Katainen: En halua lähteä Alexin kanssa väittelemään tästä julkisuudessa