Komission johtoon tähyävä Ursula Von der Leyen lupaa taistella ilmaston puolesta

Komission johtoon pyrkivä Ursula von der Leyen haluaa Euroopan unionin olevan hiilineutraali ensimmäisenä maailmassa.

EU:n on oltava hänen mukaansa hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, minkä takia myös välitavoitetta on kiristettävä. Euroopan parlamentille puhuneen saksalaisehdokkaan mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 50:llä ellei jopa 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

EU-parlamentti äänestää tänään illalla komission puheenjohtajasta. Von der Leyen tarvitsee taakseen 374 europarlamentaarikkoa eli yli puolet paikkansa ottaneista mepeistä.

Von der Leyenin on tänään vakuutettava epäilijänsä Euroopan parlamentin suurimmissa ryhmissä, jotta hän nousisi Euroopan komission puheenjohtajaksi. Hän on jäsenmaiden ehdokas tehtävään.

Vankimmin von der Leyenin takana seisoo hänen oma puolueryhmänsä eli keskustaoikeistoa edustava EPP. Tullakseen valituksi hän tarvitsee tukea myös sosialisteilta (S&D) ja liberaaleilta (Renew Europe).

Salainen äänestys lisää jännitystä

Von der Leyen kertoo ensin aamulla, minkälaista politiikkaa hänen komissionsa tekisi. Sen jälkeen mepit pääsevät grillaamaan häntä muutamien tuntien ajan.

Tuki tarvitaan 374 europarlamentaarikolta eli yli puolelta paikkansa ottaneista mepeistä. Äänestys on salainen, mikä osaltaan lisää sen arvaamattomuutta.

Von der Leyen on toiminut Saksan puolustusministerinä. Hän kertoi eilen maanantaina luopuvansa paikastaan ministerinä, vaikka ei tulisikaan valituksi.

Vihreät ja vasemmisto ovat sanoneet äänestävänsä von der Leyeniä vastaan. Salaisessa äänestyksessä ei kuitenkaan ole ryhmäkuria, kuten ei parlamentissa periaatteessa ole muutenkaan, joten tukea voi tulla myös näistä ryhmistä.

EU-johtajat kutsuttaisiin hätätapauksessa koolle

Von der Leyenin häviö johtaisi poliittiseen kaaokseen, koska jäsenmaiden pitäisi nimetä uusi ehdokas kuukauden kuluessa.

Samalla koko muu nimityspaketti asettuisi kyseenalaiseksi. Paketin neuvotteleminen vaati jo nyt ennätyksellisen pitkän huippukokouksen, joka kesti kolmatta päivää.

Parlamentti suhtautui kriittisesti komission puheenjohtajaehdokkaaseen myös viisi vuotta sitten, jolloin EPP:n kärkiehdokas Jean-Claude Juncker tuli valituksi kapealla enemmistöllä. Hän sai 422 ääntä, kun tarvittava määrä oli 376.

Parlamentti on nyt sirpaleisempi kuin viime kerralla, minkä takia enemmistön saaminen on ollut entistä vaikeampaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.