Kommentti: Pankkien rajut irtisanomiset vasta alkusoittoa

Nordea ja OP-ryhmä ovat kertoneet vähentävänsä yhteensä lähes 10 000 työpaikkaa. Pankit investoivat miljardeja euroja uusiin IT-järjestelmiin, joilla esimerkiksi lainojen ja vakuutusten myöntäminen voidaan pitkälti automatisoida.

Tekoälyn tulevaisuutta Suomessa selvittävän ohjausryhmän puheenjohtaja, Nokiassa pitkän uran tehneen Pekka Ala-Pietilän mukaan työpaikkojen määrän vähentäminen tulee jatkumaan. Hän arvioi, että tekoäly vie Suomesta 13 vuoden aikana noin 330 000 työpaikkaa. Lisäksi Suomessa on 800 000 työpaikkaa, jossa tekoäly korvaa ihmisen 20-70 prosentissa työpaikoista.

Ala-Pietilän mukaan tekoäly, robotiikka ja automaatio muuttavat maailmaa enemmän kuin internet, ja sen vaikutukset mullistavat yhteiskuntaa enemmän kuin teollinen vallankumous. Tekoäly on hankalasti hahmotettava asia. Tästä kertoo se, että suomalaisista vain alle puolet tuntee tekoälyn ja monet käyttävät tekoälyä tietämättään.

Tekoäly on uusi sähkö

Ala-Pietilä vertaa tekoälyä uuteen sähköön ja puhuu tukiälystä. Tekoäly tarkoittaa ohjelmistoja, jotka kykenevät oppimaan ja tekemään päätöksiä lähes samalla tavalla kuin ihmiset. Tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla.

Tekoäly tunnistaa jo nyt kasvokuvia, ymmärtää puhetta, diagnosoi potilaita, analysoi röntgenkuvia ja ohjaa autoja. Tekoäly on jo vahvasti mukana muun muassa prosessiteollisuudessa. Vaikka tekoäly vie työpaikkoja, se luo lisää työtä ja helpottaa ihmisten työtä.

Tekoaly luo uutta työtä

– Tekoäly luo enemmän työtä, jos Suomi pysyy etujoukoissa. Ensin tulee teknologiseen osaamiseen liittyvä työ, sitten uuden teknologian käyttöönottamiseen liittyvät työtehtävät eli uudet, syntyvät työkategoriat, Ala-Pietilä sanoi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinaseminaarissa Hämeenlinnassa viime viikolla.

Kolmantena tulevat kerrannaisvaikutukset eli palveluiden ja tuen työtehtävät. Työtä tulee enemmän kuin sitä häviää, Ala-Pietilä korosti. Hän myös muistutti, että Saksassa on Euroopan korkein robotisaatioaste ja alhaisin työttömyys.

Robotti ihmisen tilalle

Ala-Pietilän mukaan tekoälystä tulee työntekijöille jokapäiväinen apuväline, joka helpottaa työtehtävien tekemistä. Hän myönsi, että yksilötasolla työn menettäminen robotille on suuri tragedia ja murhe.

– On huolehdittava uudelleenkoulutuksen kautta siitä, että mahdollisuus koulutukseen annetaan kaikille, joilla on halu oppia, Ala-Pietilä sanoi.

Suomi on tekoälyn kehittämisessä ja soveltamisessa eturivissä. Suomi on digitalisoitumisen kärkimaita, missä on korkeat julkiset tietovarannot, mikä tekee meistä myös otollisen tekoälymaan.

Vain 2 prosenttia mallioppilaita

Yhdysvallat on kaukana muita edellä, mutta Suomi on seuraavaksi edistynein. Tämä ei Ala-Pietilän mukaan kuitenkaan riitä, sillä vain nopeat pärjäävät.

– Kiire koulutukseen on kova. Jos nyt saadaan pidettyä hyvä ryhti päällä, emme tule tähän kehitykseen ja junaan myöhässä. Aikaa ei kuitenkaan ole hukattavissa, Ala-Pietilä sanoi.

Johtaja Mika Tuuliainen EK:sta jakaa yritykset kolmeen koriin digiasteen perusteella. Suurin osa on niin sanotussa herättelyvaiheessa. Kymmenestä kolmeenkymmeneen prosenttiin yrityksistä lisää digitalisaatiolla ja robotiikalla kasvua, kannattavuutta ja kilpailukykyä.

Kymmenkunta prosenttia yrityksistä on niitä, joiden liiketoiminta ja arvontuotannon ydin muuttuu ja perustuu datatalouteen. Joidenkin arvioiden mukaan noin 75 prosenttia Suomessa toimivista yrityksistä on sellaisia, jotka eivät ole mukana tekoälyssä. Vain kaksi prosenttia käyttää tekoälyä yli odotusten.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) asetti toukokuussa ohjausryhmän valmistelemaan ehdotusta Suomen tekoälyohjelmaksi. Lintilän mukaan tekoäly on noussut digitalisaation keskiöön ja Suomi aikoo hallitusohjelman mukaisesti olla tämän kehityksen kärjessä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .