Kommentti: Sipilä mainettaan parempi pääministeri, mutta...

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) eroilmoitus keskustan puheenjohtajuudesta ei yllättänyt. Mutta kuten Sipilä twiittasi, "vaalitulos ei jätä minulle mahdollisuuksia".

Yli satavuotias keskusta koki eduskuntavaaleissa historiansa suurimman vaalitappion. Puolueen kannatus sukelsi 7,3 prosenttiyksikköä 13,8 prosenttiin, ja pääministeripuolue menetti 18 kansanedustajaa. Tulosta synkistää se, että puolue menetti asemiaan jokaisessa vaalipiirissä ja kyyti oli kylmää ennen kaikkea puolueen perinteisillä vahvoilla alueilla.

Lipponen ja Sipilä

Sipilä valittiin keskustan johtoon Rovaniemen puoluekokouksessa 2012 tuoreena kasvona. Yritysmaailmassa menestynyt Sipilä oli ensimmäisen kauden kansanedustaja. Sipilän tukijat näkivät hänessä keskustan uuden toivon. Hän nostikin keskustan pääministeripuolueeksi vuoden 2015 vaaleissa lupaamalla panna rapakunnossa olevan Suomen kuntoon.

Harva oppositiojohtaja tai talousviisas uskoi vielä pari vuotta sitten, että hallitus pääsee tavoitteeseensa ja työllisyysaste nousee 72 prosenttiin. Nyt se on jo ylittänyt sen. Suomeen syntyi Sipilän hallituskaudella 140 000 uutta työpaikkaa.

Kaikki muutkin hallituksen taloustavoitteet ovat toteutuneet. Ne tulevat nostamaan Sipilän hallituksen samoihin historiankirjoihin, missä pääministeri Paavo Lipponen (sd.) on. Monet kiittelevät jo nyt Sipilää kuluneesta pääministerikaudesta.

Lipponen kommentoi keskustan tappiota Demokraatin tuoreessa haastattelussa, jossa hän sanoo seuraavasti:

– Täytyy sanoa, että kyllä minua järkytti tämä keskustan tappio. Ei siitä nyt oikeasti niin hirveästi iloita voi kun ajattelee, mihin ne äänet sitten menivät, hän sanoo.

Kipeitä päätöksiä

Sipilä jää historiaan pääministerinä, joka uskalsi tehdä omia kannattajiaan koskeneita kipeitä päätöksiä. Sipilä on korostanut, että parhaiten pienen ihmisen asiaa ajaa se, että talous on kunnossa. Vain siten voidaan turvata myös niiden asema, jotka elävät tulonsiirtojen varassa.

Mutta mitalilla on kääntöpuolensa. Monet päätökset olivat sellaisia, jotka eivät keskustan perinteistä kannattajakuntaa miellyttäneet.

Vaalikauden kipeät päätökset eivät tuntuneet samalla tavoin kokoomuksen kannattajien kuin keskustan äänestäjäkunnan nahoissa. Tämä oli se juurisyy, miksi äänestäjät hylkäsivät vaaleissa keskustan, mutta kokoomus sai kelpo tuloksen.

Johtamistyyli ja Kempeleen asunto

Sipilän taakaksi muodostui myös hänen johtamistyylinsä. Yritysjohtajana toiminut insinööri- ja kakkara-Sipilä koettiin aluksi raikkaaksi hahmoksi, mutta hänen tyylinsä ei miellyttänyt kaikkia.

Anne Bernerin valinta liikenne- ja viestintäministeriksi herätti närää keskustan konkaripoliitikoissa. He myös kokivat, ettei Sipilä kuunnellut eduskuntaryhmää riittävästi. Bernerin ajama taksiuudistus oli yksi niitti keskustan arkkuun.

Sipilän esitys luovuttaa asuntonsa Kempeleessä pakolaisille 2015 oli kaunis ajatus, mutta lopulta se kääntyi häntä vastaan. Se nostatti katkeruuden, kun maahanmuuttajien Oulussa tekemät seksuaalirikokset nousivat julkisuuteen.

Maahanmuuttokeskustelu Sipilän kotikentällä katkaisi kamelin selän. Keskusta koki murskatappion Oulun vaalipiirissä ja perussuomalaiset nousivat toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

Kaikki muukaan ei mennyt ihan nappiin. Hallituksen suurin uudistus, keskustalle tärkeä sote- ja maakuntauudistus, jäi kalkkiviivoille.

Tulos tai ulos

Yksi johtopäätös Sipilän luopumisesta on se, että puheenjohtaja jätti uppoavan laivan. Toisaalta hän noudattaa tunnettua periaatettaan ”tulos tai ulos”.

Kompuroinnistaan huolimatta Sipilä on mainettaan parempi pääministeri. Sipilän sanoin puolueiden puheenjohtajat ja varsinkin pääministeri kuluvat nopeasti puolueensa keulakuvina. Se kertoo karua kieltä nykypolitiikasta.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen politiikan toimittaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .