Kommentti: Sote on nyt tahdosta kiinni

Katsotaanko nyt mikä on mahdollista vai sitä, miten tämä ei onnistu.

Jännityksellä odotettu perustuslakivaliokunnan lausunto valmistui vihdoin perjantaina. Lausunto sisältää muutosehdotuksia, jotka sosiaali- ja terveysvaliokunnan on tehtävä ennen kuin se voi antaa lopullisen mietintönsä.

Oleellista on, että perustuslakivaliokunnan mukaan sote-valiokunnan mietintöluonnokset eivät sisällä valtiosäännön kannalta rakenteellisia ongelmia. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintien (vas.) mukaan valtaosa muutoksista on hienosääntöä ja osa korjauksista on hyvinkin helposti tehtävissä.

 

Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) arvioi, että muutokset pystytään toteuttamaan sote-valiokunnassa eikä uutta hallituksen täydentävää esitystä tarvita. Suurin osa huomautuksista on teknisiä.

Notifiointi vaatii jumppamista

Oppositio näki asian toisin. Leena Meri (ps.) ja Ville Niinistö (vihr.) korostivat, että lausunnossa on 20 teknistä pontta, jotka kohdistuvat 16 eri pykälään. Ne vaativat sote-valiokunnalta paljon jumppaamista.

Yksi oleellinen asia on se, ettei EU-notifioinnista tullut pontta. Perustuslakivaliokunnan lausuma on kuitenkin varsin velvoittava ja edellyttää sote-valiokunnalta ratkaisuja, mikä on viime kädessä poliittinen kysymys.

On epäselvää, ehditäänkö sote-uudistus saada valmiiksi tällä vaalikaudella – keskustaministerit ovat yhä toiveikkaita 

Valiokunnalla selvät nuotit

Perustuslakivaliokunta antoi selvät nuotit, miten sote-valiokunnan on muutettava mietintöään. Kyse on kuitenkin viime kädessä tahdosta eli siitä, miten sosiaali- ja terveysvaliokunta asemoituu työhönsä. Perustuslakivaliokunnan jäsen ja edellisellä vaalikaudella sote-valiokunnan puheenjohtajana toiminut Juha Rehula (kesk.) sanoo, että "aikaa on, jos on tahtoa".

Avainasemassa on valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.), joka määrittelee pitkälti sen, miten valiokunnassa toimitaan. Hän on se sama Kiuru, joka sanoi Uutissuomalaisen haastattelussa heinäkuussa, että hallituksen ajama sote-uudistus ajaa kiville. Kiuru kertoi, että uudistus ei koskaan etene edes eduskunnan suureen saliin kansanedustajien äänestettäväksi, vaan se tyssää perustuslakivaliokuntaan.

Uudistus ei tyssännyt perustuslakivaliokuntaan. Mutta suhteellisen kiire tässä alkaa olemaan, kuten Kiuru totesi perjantaina.

Kysymys kuuluu, antaako Kiuru valiokunnan jäsenten pitkittää kokouksia vai ei. Esimerkiksi notifioinnista voidaan puhua loputtomiin.

Toisena kysymysmerkkinä on se, keskittyvätkö oppositiota edustavat valiokunnan jäsenet kertaamaan vanhaa vai korjausesityksiin. Tölli kiteytti asian seuraavasti: "aina pitää katsoa, mikä on mahdollista eikä niin, miten tämä ei onnistu".

"Hoidetaan hommat ensin"

Myös eduskunnan puhemiehistöllä on oma roolinsa. Sote-paketin eteneminen edellyttää erityisjärjestelyjä.

Sote-valiokunnan mietintö tuskin ehtii täysistuntoon määräajassa eli 5. maaliskuuta mennessä, ja kansanedustajat säntäävät vaalilomalle 15. maaliskuuta,

Yhtenä takaporttina on väläytetty istuntokauden pidentämistä, sillä valtiopäivien päättäjäiset ovat vasta 10. huhtikuuta. Hallituspuolueissa on vahvistunut näkemys, että neljän vuoden työtä ei pidä jättää kesken. "Hoidetaan ensin hommat loppuun ja kirmataan vasta sitten vaalikentille".

Yhtenä vaihtoehtona on se, että sote-valiokunta jatkaisi sote-mietinnön työstämistä vaalitauon aikana. Kun mietintö on valmis, kansanedustajat kutsuttaisiin vaalikentiltä eduskuntaan äänestämään soten kohtalosta. Tämä olisi reilua kaikkia niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat nelisen vuotta valmistelleet sote- ja maakuntauudistusta ministeriössä, maakunnissa ja eduskunnassa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .