Konneveden vauvat saavat koko kyläyhteisön turvakseen – "Täällä lapset ja nuoret ovat hyvissä käsissä"

Äänekosken pikkuruinen naapurikunta Konnevesi on poikkeuksellinen vauvakunta Suomessa.

2760 asukkaan kuntaan syntyi 24 vauvaa vuonna 2017, ja hedelmällinen tahti jatkui myös viime vuonna, kun kuntaan syntyi 20 vauvaa. Kunta on aloittanut perinteen, jossa se muistaa vauvaperheitä erityisellä vauvaillalla. Toista kertaa kunnantalolla vietetty tapahtuma keräsi 17 vauvaa ja heidän läheisiään vauvamuskariin ja kahville keskiviikkona.

 

Heli ja Esa Vihtonen toivat lapsikatraastaan 4-vuotiaan Jonnen, 13-vuotiaan Sennin sekä 9-kuukautisen Vellan iltaan.

– Kyllähän täällä lapsia tehdään, kun ei ole juuri muuta tekemistä, veistelee vaimon perässä Lappeenrannasta Konnevedelle muuttanut Esa Vihtonen.

 

Esa Vihtonen on kunnanvaltuustossa SDP:n ryhmässä, ja kertoo valtuustossa käydyn vauvakeskustelua.

– Tämä voi olla sattuma tai pysyvä ilmiö. Kunnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää olla vetovoimainen lapsiperhekunta. Kunnan taloustilanne on vaikea, mutta hyvän päiväkodin aikaan saamista pidämme tärkeänä yli valtuustoryhmärajojen, sanoo Esa Vihtonen.

– Konnevesi jättää täällä kasvavaan syvät jäljet. Lapsista pidetään yhdessä huolta. MLL ja seurakunta täydentävät kunnan lapsiperhepalveluita. En voisi edes kuvitella muuttavani muualle, kertoo Heli Vihtonen.

 

Sivistystoimenjohtaja Mari Jämsen ja varhaiskasvatuksen johtaja Pauliina Oittinen katsovat muskaripiirissä istuvia lasten vanhempia. Jämsenillä on aiempaa opettajataustaa.

– Tuossa piirissä taitaa olla yksi muualta tänne muuttanut lapsiperhe. Muissa äiti tai isä taikka molemmat ovat syntyjään konnevetisiä, ja osa on paluumuuttajia. Olen tuntenut nämä ihan pieninä lapsina, toteaa hymyilevä Jämsen.

 

Kunnanjohtaja Juha Jokitalo kiteyttää lapsiystävällisyyden yhteisöllisyyteen.

– Täällä lapset ja nuoret ovat hyvissä käsissä. Koko kylä kasvattaa heitä turvallisessa ja kauniissa ympäristössä. Minusta se näkyy tässäkin siten, että isätkin tulivat muskariin leikkimään, sanoo Jokitalo.

 

Perheiden konnevetiset juuret kuuluvat myös käytäväpuheissa. Keskustelut paljastavat, että moni vauva viettää aikaa lähellä asuvien isovanhempien hoivissa, kun vanhemmilla on arkeen liittyviä kulkemisia.

Konneveden kuopus on 6-viikoinen poika. Tämä Mehton perheen esikoinen ei havahdu etnomusikologien Hanna Leisiön ja Kari Lounelan vetämään toiminnalliseen muskariin. Hän nukkuu äitinsä Pia Mehton sylissä, vaikka äiti tanssii piirin mukana.

– Pidän saamaani tukea esikoisen kanssa tärkeänä. Neuvolaan on päässyt aina tarpeen vaatiessa, ja henkilökunta on osannut auttaa neuvoilla. Pojan unirytmi välillä uuvuttaa, mutta kaikkiaan asiat ovat menneet hyvin, kertoo tuore äiti Pia Mehto.

 

Konneveden vuoden 2018 ensimmäinen vauva, Aatu Vainio syntyi vuoden ensimmäisenä päivänä. Hanna-Leena Vainio kehuu myös neuvolapalveluja.

– Ei minulla ole mitään moitittavaa muistakaan kunnan palveluista. Olen paperikonservaattori ja työpaikka on arkistossa Leppävirralla saakka. Onneksi Aatun isovanhemmat auttavat, sanoo Hanna-Leena Vainio.

 

Kunnanjohtaja Jokitalo lyhyessä puheessa siteerasi vanhaa sananlaskua, jonka mukaan lapsi tuo tullessaan leivän. Perheet saivatkin Mannisen Leipomon lämpimän ruislimpun sekä Santtu-Tontun Matka Suomen sydämessä -satukirjan. Pia-Maria Ponton kirjoittamissa saduissa käydään myös Konnevedellä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .