Korkeakoulujen rahoitus pistää keskustan ministereitä vastakkain – tiede- ja kulttuuriministeri Kosonen hakee muilta tukea kannalleen

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen käynnistämä keskustelu on asettanut keskustan ministereitä vastakkain. Eriäviä käsityksiä on siitä, kuinka paljon korkeakouluille olisi varattava lisärahaa ensi vuoden budjettiin.

Keskustan ministeriryhmän ja työvaliokuntien kesäkokouksessa Iisalmessa tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) kertoi haluavansa muilta keskustan ministereiltä tukea sille, että hallituksen budjettiriihessä korkeakouluille annettaisiin hallitusneuvotteluissa kaavailtu lisärahoitus täysimääräisenä jo ensi vuodelle.

Kirstunvartijana on Kososen keskustalainen ministerikollega, valtiovarainministeri Mika Lintilä, jonka esittelemässä valtionvarainministeriön budjettiehdotuksessa yliopistoille olisi luvassa vain 10 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluille viisi miljoonaa euroa uutta rahaa.

Lintilä on korostanut, että kyse on jaksotuksesta. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että vuoden 2023 tasossa yliopistojen perusrahoitus on 40 miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonaa euroa lähtötasoa korkeampi.

Rahoitus ratkaistaan budjettiriihessä

Lintilän mukaan Iisalmen kesäkokouksessa ei haettu "mitään erityisiä ratkaisuja valtiovarainministeriön esityksiin".

– Me menemme ihan normaalin prosessin mukaan, eli seuraavana menemme kahdenvälisiin (keskusteluihin). Valtiovarainministeriö käy opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa neuvottelut, ja sen jälkeen on koko hallituksen budjettiriihi. Siellä se ratkaistaan, kuinka tämä rahoitus tulee kehittymään, Lintilä sanoi kokouksen jälkeen.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä korosti Lintilän tapaan budjettiprosessin normaaliutta. Entinen pääministeri ihmetteli valtiovarainministeriön ehdotuksesta noussutta keskustelua.

– Tämä on ehkä ryöpsähtänyt tämä keskustelu tässä vaiheessa semmoisille urille, joita en aikaisemmin muista, että olisi ollut, Sipilä sanoi.

Kokouksen päätteeksi ministeri Kosonen kommentoi, että neuvottelut jatkuvat. Hän muistutti, että keskusta on sivistyspuolue ja korkeakoulut ovat puolueelle tärkeitä.

Aiemmin päivällä Kosonen kertoi pitävänsä jopa yllätyksenä sitä, että hallitusneuvotteluissa suunnitellut lisäykset eivät siirtyneetkään täysimääräisinä valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen.

– Valtiovarainministeriö katsoo tietysti kokonaisuuden kannalta, ja sitten tästä lähdetään neuvottelemaan, Kosonen sanoi

– Myös keskustalle tämä on tärkeä asia, korkeakoulut tarvitsevat lisää rahoitusta. Sillä on myös varsin merkittäviä kasvun ja työllisyyden vaikutuksia. Se on minusta sellainen asia, joka olisi syytä saada sitten neuvottelutuloksena läpi.

Kosonen ei ole yksin käsityksensä kanssa. STT kertoi viikonloppuna, että hallitusneuvotteluissa korkeakoulujen rahoitusta pohtineen ryhmän jäsenet ovat laajasti sitä mieltä, että neuvotteluissa sovittiin 60 miljoonan lisäyksestä korkeakoulurahoitukseen ensi vuoden alusta lähtien.

Synkkiä talouslukuja

Valtiovarainministeriö käy kahdenvälisiä neuvotteluja muiden ministeriöiden kanssa kuun lopussa.

Hallituksen varsinainen budjettiriihi on syyskuun puolivälissä, ja talouden epävarmat näkymät varjostavat tulevan vuoden talousarvion viimeistelyä.

Lintilä kertoo huomioineensa OP-ryhmän tuoreen talousennusteen, joka ennustaa aiempaa synkempiä kasvulukuja tälle vuodelle. OP odottaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna enää puoli prosenttia.

– Se on tiedossa, että talouden tilanne on vaikeutumassa, ja se myös vaikuttaa budjetin tekemiseen, Lintilä sanoi.

Budjettiasioiden lisäksi keskustan kesäkokouksessa puhutti syntyvyyden lasku. Puolue pitää suomalaisten perheiden lapsilukuun ulottuvaa ilmastokeskustelua syyllistävänä.

Kannanotossaan keskusta esittää, että hallitus linjaisi tulevaisuusselonteossa kestävän väestönkehityksen periaatteet, jotka pitäisivät sisällään muun muassa syntyvyyden, ikääntymisen ja ekologisen kestävyyden.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.