Korkeakoulut saavat heti lisärahaa ja työllisyyttä hoidetaan 25 toimen listalla – yritystukien leikkaus iskee yhteen kohteeseen

Korkeakoulut saivat huokaista ainakin hetken helpotuksesta, kun hallitus esitteli ehdotuksensa ensi vuoden budjetiksi. Myös työvoimaa kaipaavat yritykset voivat ainakin toivoa helpotusta lisäväen palkkaamiseen. Hallitus lupasi lisäksi lisää rahaa muun muassa hoitotakuun toteutumiseen ja investointeihin.

Budjetti menee vielä eduskunnan prässiin, mutta sen tekemät muutokset ovat yleensä pieniä.

Hallitus kertoi budjettiriihen päätteeksi, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut saavat hallitusohjelman mukaiset korotukset täysimääräisinä heti vuonna 2020. Korkeakoulujen rahoitusta kasvatetaan ensi vuodeksi yhteensä 60 miljoonalla eurolla, kun valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa lisärahaa luvattiin vain 15 miljoonaa euroa.

Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi indeksikorotukset toteutetaan täysimääräisinä.

Kaikkiaan hallitus investoi ensi vuonna osaamiseen ja koulutukseen kaikille koulutusasteille ulottuvalla 256 miljoonan euron kokonaisuudella.

"Globaalin talouden synkät pilvet vai

kuttavat pieneen vientivetoiseen kansakuntaan varmasti"

Pääministeri Antti Rinne (sd.) muistutti, että globaalissa taloudessa on synkkiä pilviä kauppasodan, Lähi-idän lennokki-iskujen ja sen vaikutusten takia. Rinne totesi, että ne vaikuttavat pieneen vientivetoiseen kansakuntaan varmasti. Siksi hänen mukaansa on erityisen tärkeää, että hallitus panostaa investointeihin, jotka vahvistavat kasvun edellytyksiä ja luovat konkreettisia työpaikkoja.

Rinne sanoi myös kuntatalouden olevan tällä hetkellä vaikeassa tilanteessa. Kunnille maksettava kertaluonteinen 237 miljoonan euron valtionosuuksien lisäys aikaistetaan tälle vuodelle.

Työllisyyden parantamiseen 300 miljoonaa euroa

Hallitukselta on odotettu etenkin linjauksia uusista työllisyystoimista, joilla hallituksen 75 prosentin työllisyysasteeseen päästään. Työministeri Timo Harakka (sd) sanoi, että hallituskauden aikana työllisyyden parantamiseen laitetaan yhteensä 300 miljoonaa euroa.

Hallitus esitteli tiistaina 25 työllisyystoimenpidettä.

–  Työllisyystoimien yhteisvaikutus ratkaisee, joten ne on saatava voimaan yhtä aikaa, Harakka sanoi.

Rinne myönsi, että hallituksella ei ole vielä konkreettisia arvioita työllisyystoimien vaikutuksista.

– Työllisyystoimia katsotaan tarkemmin läpi hallituksen iltakoulussa 9. lokakuuta, hän sanoi.

Hallitus muun muassa ehdottaa, että osatyökykyisten työkykyohjelmaan laitetaan 10 miljoonaa euroa vuodelle 2020.

Aktiivimallin leikkuri poistetaan ensi vuoden alussa.

Lintilän mukaan hallitus painaa turbonappia uudella tavalla

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) puolestaan esitteli tarkemmin hallituksen "turbonappeja", joilla vauhditetaan investointeja.

Hallitus muun muassa selvittää määräaikaista tutkimusyhteistyökannustinta, jonka tavoitteena on vauhdittaa aineettomia investointeja.

Hallituksen lupaus lakiin kirjattavasta hoitajamitoituksesta ja hoitotakuusta on puhuttanut viime viikkoina runsaasti. Budjettiehdotuksessaan hallitus kertoo varaavansa hoitotakuun toteuttamiseen ensi vuodelle 60 miljoonaa euroa.

Hallitus linjasi, että yritystuista poistetaan asteittain parafiinisen dieselöljyn veronalennus eli 120 miljoonaa euroa.

Etenkin vihreille myös luonnonsuojeluun laitettavat rahat ovat tärkeitä. Hallitus ilmoittikin lisäävänsä luonnonsuojelun määrärahoja ensi vuonna 100 miljoonalla eurolla. Määrärahoista osa on pysyviä ja osa kertaluonteisia menoja. Tulevaisuusinvestointeihin hallitus laittaa kolme miljardia euroa.

Budjettiesitys kaksi miljardia euroa alijäämäinen

Valtiontalouden tuloiksi ensi vuonna arvioidaan 55,6 miljardia euroa, josta 47,1 miljardia euroa on verotuloja. Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2,4 prosenttia eli noin miljardia euroa vuodelle 2019 budjetoituun verrattuna.

Vuoden 2020 budjettiesityksen loppusumma on 57,6 miljardia euroa, mikä on noin 2,1 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Muutos aiheutuu pääosin pääministeri Rinteen hallitusohjelman mukaisista menolisäyksistä. Myös täysimääräiset indeksikorotukset sekä veroperustemuutosten vaikutusten kompensaatio kunnille näkyvät menojen nousuna vuoteen 2019 verrattuna. Toisaalta valtionvelan korkomenot alenevat.

Hallituksen talousarvioesitys on 2,0 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämän arvioidaan kasvavan noin 0,3 miljardilla eurolla ensi vuonna kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Valtionvelka on vuonna 2020 arviolta noin 109 miljardia euroa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Hallituspuolueet hehkuttavat budjettiriihen yhteishenkeä – Ohisalo kehuu Kulmunia ja keskustan ryhmäjohtaja punamultayhteistyötä

Näkökulma: Riihessä puitiin porkkanoita – budjetin työllisyyskeinoissa ei keppi heilu

Orpo: Budjettiesitys heikentää keskituloisten ostovoimaa – työmarkkinajärjestöjen mukaan työllistämistoimet eivät riittäviä