Korkeakoulutettujen naisten heikompi menestys työelämässä yllätti Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkijan

Suomessa saman korkeakoulututkinnon tehneet naiset saavuttavat miehiä heikompaa menestystä työelämässä riippumatta alan sukupuolijakaumasta, toteaa löydöstensä pohjalta tuore väitöskirjatutkimus Jyväskylän yliopistosta.

– Sukupuolten välinen ero oli ehkä juuri se asia, mikä itseäni tuloksissa yllätti eniten, väitöskirjan tehnyt koulutuksen laitoksen tutkija Päivi Vuorinen-Lampila kertoo.

– Ja tämä ero sitten myös kietoutuu aika vahvasti koulutusaloihin. Koulutusaloilla on hyvin erilaiset sukupuolijakaumat ja myös sen myötä eri aloilta työllistytään julkiselle ja yksityiselle sektorille hyvin eri tavalla.

Väitöskirjassa käsiteltiin yliopistosta ja ammattikorkeakouluista valmistuneiden työelämätuloksia, jossa nivotaan yhteen henkilön nykyinen sosioekonominen status, työtilanne, mahdollisen työsopimuksen laatu ja sen palkkataso.

Vertailua tehtiin eri koulutusalojen ja niiltä valmistuneiden taustatekijöiden, kuten sukupuolen ja iän välillä. Vuorinen-Lampilan mukaan ne, sukupuoli eritoten, vaikuttavat menestymiseen työelämässä aiempaa enemmän.

– Vaikka Suomessa on yksi maailman parhaista tilanteista naisten aseman suhteen, niin aika yllättävää oli se, minkälaisia esteitä työssä ollaan kohdattu. Esimerkiksi nämä hyvinvointivaltion edut, jotka on alunperin rakennettu helpottamaan naisten osallistumista työelämään, ovat nyt yhä enemmän kääntyneet naisia vastaan taloudellisen tehokkuuden painottuessa.

Työnantajalle kallis riski

Vuorinen-Lampila näkisi itse päteväksi työelämän tasa-arvotyökaluksi esimerkiksi perhevapaan uudistamisen. Sen kustannukset pitäisi tasata pariskunnan molemman työnantajan kesken.

– Se poistaisi tämän naisia syrjivän tekijän. Siellä oli sellaisia kaupalliselta ja teknisiltä aloilta valmistuneita naisia, jotka olivat kokeneet että heitä ei palkattu, koska he olivat työnantajalle kallis riski. Että tulee kuluja äitiyslomista ja että joutuu olemaan poissa, kun lapsi sairastaa.

Esimerkkiä ei tarvitsisi etsiä länsinaapuri Ruotsia kauempaa, jossa perhevapaan kustannukset on yhteiskunnallistettu.

– Työelämäkulttuurikin on siellä erilainen. Ruotsissa isät voivat yhtälailla olla hoitamassa sairasta lasta, ja yleisestikin molemmat pienen lapsen vanhemmat tekevät vähän lyhyempää työaikaa.

Kaupan alalta valmistuneet heikoilla

Tulokset myös osoittivat, että sekä amk- että yliopistotutkinnon suorittaneilla koulutusalojen väliset erot työmenestyksessä ovat sukupuolesta riippumatta huomattavan suuria. Miltä aloilta tulosta sitten tulee keskimääräisesti liksan puolesta parhaiten?

Yliopiston osalta kärkeen porhaltavat lääketiede, hammastiede ja eläinlääketiede, Vuorinen-Lampila kertoo. Niiden palkkataso oli keskimäärin noin kaksinkertainen verrattuna alimpiin yliopistokoulutuksen aloihin.

Ammattikorkeakoulussa tekniikan alalle kouluttautuminen oli selvästi tuloksekkaampaa kuin kaupan tai hallinnon alalle.

– Heikoimmillaan taas kaupan alalla osa valmistuneista tradenomeista asettuu asemaan, joka ei vastaa korkeakoulututkintoa. Erityisen paljon naiset olivat kohdanneet siellä työttömyyttä.

Yliopiston puolella asema ja palkkaus eivät myöskään kulje käsi kädessä esimerkiksi humanistisella alalla, Vuorinen-Lampila muistuttaa.

– Ihminen voi silti aina olla subjektiivisesti tyytyväinen korkeakoulututkinnollaan saavuttamaansa työhön. Sen voi kokea mielekkääksi joka tapauksessa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .