Kotimainen puu ei riitä kaikkiin suunniteltuihin investointeihin – vain joka kymmenes suomalainen lisäisi hakkuita

USU-gallupin mukaan selkeästi useampi haluaisi vähentää metsien hakkuita kuin lisätä niitä.

Puolet suomalaisista haluaa säilyttää metsien hakkuumäärän nykyisellä tasolla.

Joka kolmas haluaisi vähentää metsien hakkuuta ja joka kymmenes lisätä. Tiedot käyvät ilmi Uutissuomalaisen USU-gallupista.

Vastaajilta kysyttiin Tietoykkösellä teetetyssä kyselyssä, pitäisikö Suomessa lisätä metsien hakkuumäärää, säilyttää hakkuut nykyisellään vai vähentää metsien hakkuuta. Kysymystä pohjustettiin kertomalla, että metsät kasvavat Suomessa nopeammin kuin niitä hakataan ja siten toimivat hiilinieluina eli sitovat ilmakehää lämmittävää hiilidioksidia enemmän kuin hiiltä poistuu metsistä esimerkiksi hakkuiden myötä.

Kyselyyn vastasi 17.–21. lokakuuta tuhat suomalaista, jotka edustavat 18 vuotta täyttäneitä mannersuomalaisia. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Vihreät ja vasemmistoliiton kannattajat vähennyksen puolella

Naisista 40 prosenttia kannattaa hakkuiden vähentämistä, kun miehistä vähennyksen kannalla on vain 25 prosenttia.

Nykytasolla hakkuut pitäisi 45 prosenttia naisista ja 54 prosenttia miehistä. Hakkuita haluaisi lisätä vain kuusi prosenttia naisista, kun miehistä lisäyksen kannalla on 13 prosenttia.

Myös puoluekanta vaikuttaa. Kaikkein vahvimmin hakkuiden lisäyksen puolella ovat keskustan kannattajat, joista 35 prosenttia haluaisi kasvattaa hakkuumäärää nykyisestä.

Vähentämistä kannattavat voimakkaimmin vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjät. Vihreiden kannattajista peräti yli puolet, 55 prosenttia, haluaa vähentää hakkuita. Vasemmistoliiton kannattajista vähennyksen puolella on 48 prosenttia.

 

Metsästrategia tähtää 80 miljoonan kuution hakkuisiin

Puuntuotannollisesti kestävä hakkuumahdollisuus on Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan 84,3 miljoonaa kuutiota runkopuuta vuodessa. Vuodesta 2025 määrän arvioidaan nousevan 93 miljoonaan kuutioon. Kestävällä hakkuutasolla puun määrä metsissä ei vähene.

Viime vuonna suomen metsistä hakattiin 72,4 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, josta metsäteollisuuden raaka-aineeksi meni 63,3 ja energiapuuksi 9,2 miljoonaa kuutiota. Tänä vuonna Luke ennakoi runkopuiden hakkuumäärän nousevan uuteen ennätykseen eli 77 miljoonaan kuutioon.

Suomen kansallisessa metsästrategiassa tähdätään hakkuumäärän kasvattamiseen 80 miljoonaan kuutioon vuodessa. Tämä on Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan Tomi Salon mielestä järkevä tavoite.

– Tässä ja nyt 80 miljoonan kuution kansallinen tavoite on kohdallaan. Kun kestävä taso jatkossa nousee metsien kasvun vahvistumisen myötä, metsien käyttöä voidaan edelleen lisätä, Salo toteaa.

Investointisuunnitelmia paljon hakkuiden lisäysvaraa enemmän

Hakkuiden nostaminen 80 miljoonaan kuutioon ei riittäisi kattamaan kaikkien julkisesti tiedossa olevien investointiselvitysten puuntarvetta. Metsäteollisuuden mukaan julkisesti tiedossa olevat investointiselvitykset tarkoittavat puun käytön lisäystä yli 17 miljoonalla kuutiolla.

– Jos kaikki investointiselvitykset realisoituvat, Suomen puut eivät riitä. Se kertoo, että kaikkien unelmat tuskin toteutuvat, Salo toteaa.

Metsien käyttöasteessa on alueellisia eroja, jotka ohjaavat investointeja. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa, Kainuussa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Länsi-Suomessa metsiä käytetään vähemmän kuin ne kasvavat. Kaakkois- ja Etelä-Suomessa käyttö on lähellä kestävän rajaa.

– Investoinnit realisoituvat todennäköisimmin alueille, missä on puulle lisäkäyttömahdollisuuksia. Tämä näkyy investointiaikeissa, joita on esimerkiksi Kemissä, Oulussa, Kemijärvellä sekä Kainuussa ja Pohjois-Savossa.

Jos hakkuumäärä pysyisi nykyisellään, mitään puun käyttöä lisääviä investointiselvityksiä ei voisi toteuttaa kotimaisella puulla. Investointien rakentaminen pelkän tuontipuun varaan olisi Salon mukaan riskialtista. Hakkuiden vähentäminen puolestaan tarkoittaisi hänen mukaansa sitä, että osa nykyisistäkin puuta käytävistä tehtaista pitäisi sulkea.

Hiilinielulle nollahakkuu olisi paras

Jos metsiin halutaan sitoa maksimaalinen määrä ilmakehän hiiltä, hakkuut pitäisi lopettaa kokonaan, toteaa Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio.

– Ymmärrettävistä syistä niin ei voida tehdä, mutta luonnontieteellinen tausta kertoo sen, että meidän pitäisi globaalisti kasvattaa hiilinielut mahdollisimman suuriksi, Soimakallio toteaa.

Runkopuiden hakkuiden kasvattaminen 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa voisi olla Soimakallion mukaan mahdollista leikkaamatta hiilinielua merkittävästi nykytasosta. Tämä vaatii metsien kasvun tehostumista.

Toisaalta Soimakallion mielestä hiilinielujen vertaaminen nykyhetkeen ei kerro hakkuiden vaikutuksesta nieluun.

Suomen päästöt ovat tällä hetkellä vuodessa noin 30 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, kun niistä on vähennetty maankäyttösektorin tuoma nettohiilinielu.

– Kaikki se hiilinielu, mitä pienennämme hakkuilla, on pois potentiaalisesta kokonaisnielusta.

Metsien hakkuut pienentävät hiilinielua voimakkaasti. Jos metsää hakattaisiin esimerkiksi 80 miljoonaa kuutiota 65:n sijasta, hiilinielu pienenee 22 miljoonaa tonnia seuraavan 30 vuoden ajan.

– Se on merkittävä määrä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .