Koulukodin toiminnasta löytyi keväisessä tarkastuksessa puutteita puutteiden perään – Ministeri Saarikko lupaa tukun toimia parantamaan lasten asemaa

Raportti oli karu: "Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ei pidä hyväksyttävinä ja lainmukaisina sellaisia käytäntöjä, jotka ovat mielivaltaisia tai alistavia tai joilla selvästi puututaan lapsen perusoikeuksiin..."

Kymmenien sivujen kertomus eduskunnan oikeusasiamiehen yllätystarkastuksesta Muhoksella toimivaan Pohjolakotiin nosti lastensuojelun ongelmat julkiseen keskusteluun karulla tavalla. Koulukodin toiminnasta löytyi keväisessä tarkastuksessa puutteita puutteiden perään.

Sosiaali- ja terveysministeriössä pistettiin asioihin vauhtia, ja torstaina julkistettiin tukku toimia, joilla lastensuojelun tilannetta parannetaan.

Vaikka lainsäädäntö on jo tähän mennessäkin lähtenyt lapsen edusta, aiotaan lastensuojelulakia täsmentää niin, että lapsen oikeusturva ja hyvä kohtelu paranevat.

Esimerkiksi sijaishuollon valvontakäyntejä on tehty liiaksi aikuisten ehdoilla, toteaa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.). Hänen mukaansa valvonnassa on keskitytty aikuisten näkemyksiin lasten ajatusten sijasta.

– Osa valvontakäynneistä, joita ensinnäkin tehdään liian vähän, toteutetaan siten, että lapsen tai nuoren ääni ei kuulu, sanoi ministeri torstaina.

Vastedes lapsen kuuleminen on pakollista.

Sirpaleinen ja sekava järjestelmä

Lastensuojelun asiantuntijat pitävät nykyjärjestelmää sirpaleisena. Kenelläkään ei ole kokonaiskäsitystä palveluntuottajista ja siitä, miten ne toimivat.

– Tarvitsemme valtakunnallisen kattavan tiedon siitä, millaisia eri lastensuojelun yksiköt ovat, sanoo sosiaalineuvos Marjo Malja sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Käytännössä sijaishuollon valtakunnallisesta rekisteristä selviäisi esimerkiksi, missä on vapaita lastensuojeluyksiköiden paikkoja.

– Tällä hetkellä sitä tietoa ei ole. Eri kunnilla ja maakunnilla on siinä omia viritelmiä, mutta niissä on päällekkäisyyksiä.

Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen kertoo, että käytännössä sijaishuoltopaikan valintaan vaikuttaa esimerkiksi hinta tai se, missä on vapaata tilaa. Heinosen mukaan Suomessa on liian vähän tutkimuksellista tietoa lastensuojelun piirissä olevista lapsista, henkilöstön osaamisesta tai siitä, miten yhteistyö eri osapuolten kanssa sujuu.

– Meillä ei ole kokonaisnäkemystä toimijoista, lapsista tai siitä, millaisia polkuja heillä on takanaan. Tarvitsemme sijaishuollon kokonaisvaltaista kehittämistä, mutta se ei onnistu ilman tätä tietoa.

Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvaa

 Viime vuonna tehtiin lastensuojeluilmoitus yli 76 000 lapsesta. Kaikkiaan ilmoituksia tehtiin viime vuonna liki 140 000, joten laskennallisesti yhtä lasta kohden tehtiin keskimäärin melkein kaksi ilmoitusta. Ilmoitusten määrä kasvoi selvästi vuodesta 2016.

Vuoden 2017 aikana kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna noin 18 000 lasta ja nuorta.

Koulukoteihin on sijoitettuna kolmisensataa nuorta. Koulukoteja on kaikkiaan seitsemän, joista kaksi on yksityisiä.

Ensi vuoden talousarvioon esitetään sijaishuollon valvontaan lisähenkilöiden palkkaamista. Lisätietoa sijoituslasten tilanteesta kerätään myös kouluterveyskyselyllä, johon tulee erityisosio sijoitetuille lapsille. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan noin vuoden kuluttua.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii, että koulukoteihin sijoitettujen lasten kuuleminen aloitetaan viipymättä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .