Koulunkäynninohjaajien määrä vähentynyt tuhansilla

Koulut ovat vähentäneet tuhansia koulunkäynninohjaajia viimeisen viiden vuoden aikana. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry arvioi, että kun vuonna 2010 kouluissa oli noin 10 000 koulunkäynninohjaajaa, on heitä vuonna 2015 enää noin 7 500.

JHL:n mukaan ohjaajien tilalle on otettu resurssiopettajia, joita kunnat ovat palkanneet ryhmäkokoja pienentääkseen. Heidät on palkattu opetus- ja kulttuuriministeriön kunnille jakamalla avustuksella. Vuonna 2014 avustusta oli jaossa yhteensä 75 miljoonaa.

Koulunkäynninohjaajan tehtävä luokassa on erilainen kuin opettajan. Ohjaajan tehtävä on edistää oppilaiden oppimista, mutta tämän lisäksi ohjaaja auttaa esimerkiksi diabetesta sairastavaa lasta selviytymään kouluarjesta.

Koulunkäynninohjaaja on koulutukseltaan usein sekä koulunkäynninohjaaja että lähihoitaja, joten hän saa esimerkiksi pistää lapseen insuliinia. Opettaja ei näin saa tehdä, jos hänellä ei ole lääkinnällistä koulutusta.

– Jos sairaalla lapsella ei ole avustajaa, se on terveyden vaarantamista, toteaa JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine.

Lapsella on perusopetuslain mukaan oikeus saada koulussa hänen tarvitsemansa avustajapalvelut.

Ei rahaa ryhmäkokojen pienentämiseen

Tukea tarvitsevien lasten määrä on Suomessa kasvussa. Tilastokeskuksen mukaan peräti 15 prosenttia peruskoulun oppilaista sai tehostettua tai erityistä tukea syksyllä 2014.

Opetusneuvos Merja Lehtonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä on kuullut JHL:n huolen koulunkäynninohjaajien vähentämisestä aikasemminkin. Joissakin kunnissa on saatettu ajatella, että opettaja korvaa ohjaajan. Resurssiopettajien tavoite on ollut monipuolistaa opetusta sekä pienentää ryhmäkokoja.

– Pitää tietysti ajatella, että opettajalla on aikaa oppilaille ja perustehtävään eli opettamiseen enemmän kun ryhmäkoot ovat pienempiä, hän toteaa.

Resurssiopettaja tekee samaa työtä kuin luokanopettajakin eli he ovat päteviä opettajia. Tulevaisuudessa resurssiopettajienkaan tilanne ei ole kovin valoisa, sillä ensi vuoden budjetissa ei ole ollenkaan rahaa ryhmäkokojen pienentämiseen.

"Rahan siirtämistä toiseen taskuun"

Koulunkäynninohjaajista säästäminen ei JHL:n Niemi-Laineen mukaan ole järkevää. Se on vain ”rahan siirtämistä toiseen taskuun”.

– Se näkyy sitten sosiaalihuollon puolella. Siksi asioihin pitäisi puuttua jo varhain, hän toteaa.

Niemi-Laine painottaa, että koulunkäynninohjaajista on paljon hyötyä muillekin oppilaille kuin vain niille, jotka selkeästi tarvitsevat henkilökohtaista apua sairauden hoitoon.

Vuoden 2015 alusta OKM julisti kouluille haettavaksi 10 miljoonaa euroa juuri uusien koulunkäynninohjaajien palkkaamiseen sekä koulutukseen. Summalla oli mahdollista palkata 213 uutta ohjaajaa.

OKM:n opetusneuvos Jussi Pihkalan mukaan kunnat ja yksityinen sektori hakivat avustusta yli 30 miljoonan euron edestä. Ohjaajia palkattiin kouluihin niin henkilökohtaiseen, ryhmien että koko koulun käyttöön.

Turvallisuuden huomiointia

Monet esimerkiksi diabetesta sairastavat lapset aloittavat koulutiensä jälleen ensi viikolla. JHL:n Niemi Laine toivoo, että oppilaiden turvallisuuteen kiinnitettäisiin kouluissa huomiota. Siinä auttaisi juuri koulunkäynninohjaaja.

– Nämä ovat isoja asioita 7-vuotiaalle. Ei sen ikäinen kykene hoitamaan itseään, varsinkin kun koulun aloittamisessa on kaikkea muutakin jännittävää, hän muistuttaa.