Kreikan lupausten toteuttamista seurataan suurennuslasilla

Euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston 110 miljardin euron tukilainapaketti asettaa Kreikan poikkeuksellisen tiukkaan seurantaan. Syynä ovat karvaat kokemukset Kreikan harjoittamasta tilikikkailusta ja väärien tietojen antamisesta EU-kumppaneille monien vuosien aikana.

Väärät tiedot nousivat näyttävästi julkisuuteen viime lokakuussa Kreikan hallituksen vaihtumisen yhteydessä. Ongelma ei kuitenkaan ole uusi. Velkakriisi on suora seuraus Kreikan vuosia jatkuneesta holtittomasta julkisen talouden hoidosta ja sumutuksesta.

Kreikka saa nostaa tukilainan eriä vasta sen jälkeen, kun euromaat ja IMF ovat tarkastaneet, että maa on toteuttanut kaikki lupaamansa toimet. Vuoteen 2014 ulottuvan sopimuksen noudattamista tarkastetaan neljännesvuosittain.

Velkakriisi nosti EU:n ensi perjantain huippukokouksen keskeiseksi kysymykseksi vakaus- ja kasvusopimuksen valvonnan tehostamisen. Neuvosto antoi maaliskuussa komission tehtäväksi valmistella sopimuksen terästämistä ja valvontaa. Huippukokouksessa EU-maat sopivat ensimmäisten lainaerien maksamisesta ja arvioivat Kreikan tilannetta.

Tilitemput julki jo 2004

Kreikan kriisi olisi voitu estää, jos EU-maat olisivat ajoissa puuttuneet päättäväisesti havaittuihin väärinkäytöksiin. Niin ei kuitenkaan tapahtunut. Osasyynä siihen oli merkittävien jäsenmaiden haluttomuus laajentaa tilastoviranomainen Eurostatin ja komission mahdollisuuksia puuttua ongelmiin.

Kreikka vääristeli komission vuonna 2004 julkistaman tutkimuksen mukaan alijäämä- ja velkalukujaan. Tällä Kreikka halusi varmistaa euroon pääsyn 2001. Kreikka jatkoi väärien tietojen antamista julkisen talouden tilasta sen jälkeenkin. Tämä kävi ilmi komission viime tammikuussa julkaistusta uudesta tutkimuksesta.

Suomen valtiovarainministeriön mukaan Kreikan tapaus osoittaa, kuinka tärkeää on tiivistää talouspoliittista koordinaatiota euromaiden kesken. Jotta vastaavat tapaukset eivät toistuisi, tarvitaan tehostettua keskinäistä seurantaa ja valvontaa. Lisäksi tarvitaan uskottavia sanktioita, ja poliitikkojen on oltava valmiita panemaan ne täytäntöön.

Tarvittavia toimia valmistellaan parhaillaan työryhmässä, jota vetää Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy. Suomi pitää valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan tärkeänä, että asiassa päästään sopuun nopeasti.





Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.