Kreikan vakuusvääntö rokottaa tutkijan mielestä yhä Suomen pelimerkkejä neuvotteluissa elpymispaketista – Suomi tasapainottelee nuukan nelikon ja Saksan välillä

Suomi näyttää tasapainottelevan kunnianhimoisen Saksan ja nuukan nelikon leirien välillä, kun se valmistautuu viimeisiin taistoihin EU:n elpymispaketista. STT kysyi asiantuntijoilta, mikä mittavassa 750 miljardin euron elvytyspaketissa on Suomen kannalta keskeistä ja syntyykö sopu tulevana viikonloppuna.

EU-maiden johtajat hakevat ratkaisua perjantaina ja lauantaina Brysselissä, jossa he kokoontuvan pitkästä aikaa kasvotusten. Tänään kokousta pohjustetaan eurooppaministerien etäkokouksessa.

Tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta arvioi, että olisi valtava tappio Saksalle, jos sopua ei syntyisi.

EU:n kiertävää puheenjohtajuutta hoitavan Saksan liittokansleri Angela Merkel esitteli idean elpymisrahastosta toukokuussa yhdessä Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa.

Aunesluoman mukaan oli merkittävä suunnanmuutos Saksalta ryhtyä ajamaan EU:n budjetin kasvattamista ja voimavarojen ohjaamista talouskriisin hoitoon.

–  Olisi sen takia aivan valtava tappio paitsi Saksalle myös sitä tukeville jäsenmaille, jos ratkaisua ei syntyisi viikonlopun aikana, Aunesluoma sanoo.

Hän arvioi, että Suomi on kannoissaan lähempänä Saksaa kuin tiukan linjan Hollantia, vaikka ajaakin pakettiin muutoksia.

–  Kysymys ei ole pelkästään rahan allokoinnista vaan periaatteesta, eli halutaan, että elvytystoimia koordinoidaan ja rahoitetaan yhteisesti Eurooppa-tasolla eikä pelkästään kansallisesti.

Viikonloppuna STT:n haastattelussa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoi, ettei Suomi lähesty neuvotteluita kynnyskysymysten kautta, vaan tärkeintä on ratkaisun löytäminen. Suomen tavoitteena on, että paketti olisi pienempi ja lainojen suhde avustuksiin nähden olisi ehdotettua suurempi.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin viime viikolla antamassa kompromissiehdotuksessa paketin koko oli yhä 750 miljardia, josta 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille tukina ja 250 miljardia euroa lainoina. Summa rahoitetaan komission rahoitusmarkkinoilta ottamalla lainalla.

Parannuksena pidettiin Suomessa sitä, että lainojen takaisinmaksut alkaisivat jo nyt neuvoteltavalla budjettikaudella. Elpymispaketin rinnalla neuvotellaan unionin budjetista vuosille 2021–2027.

Nuukan nelikon kyljessä

Väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopiston Politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselta arvioi, että Suomi käytti poliittisen pääomansa eurokriisissä, jolloin se vaati ja sai Kreikalta vakuuksia tukensa vastineeksi. Vuonna 2012 solmittu vakuusjärjestely vaikuttaa hänen mukaansa siihen, että Suomella on nyt vähemmän poliittista pääomaa muutosten vaatimiseen.

–  Silloin kaikki vähän ihmettelivät, että mikä tämä Suomen meninki oikein on. Se varmaan vaikuttaa siihen, että Suomi ei änkyröi tämän enempää, Ronkainen arvioi.

Kansainvälisessä lehdistössä Suomi on näyttäytynyt nuukan nelikon jäsenenä, koska Itävallan, Hollannin, Ruotsin ja Tanskan mukana se vaatii elpymispaketin koon pienentämistä ja lainojen osuuden kasvattamista.

Kaikkein tiukimmin otsikoissa ovat kuitenkin olleet Itävallan Sebastian Kurz ja Hollannin Mark Rutte, joista jälkimmäisen vastustuksen brittiläinen talouslehti Financial Times arvioi pääkirjoituksessaan "vahingoittavan EU:n toipumista". Rutte on vaatinut muun muassa, että tukipäätösten arvioinnissa vaadittaisiin jäsenmaiden yksimielisyyttä.

Ronkainen epäilee, että Hollanti saattaa luopua yksimielisyyden vaateestaan lopulta myönnytyksiä vastaan. Suomen vastustus näyttää hänen mielestään olevan talouspoliittisesti periaatteellista sen sijaan, että maa vaatisi itselleen hyötyjä.

"Suomen kritiikkiä vaikeaa ymmärtää"

Suomen kritiikin kohdistumista niin voimakkaasti elpymispaketin 750 miljardin euron kokoluokkaan on Ronkaisen mielestä vaikeaa ymmärtää.

–  Mitä Suomi sillä saavuttaa, että koko vähän pienenee ja lainojen määrä kasvaa. Rahasto ei nykyisellään ole riittävän suuri elvytykseen ja lainapainotteisuus vain pahentaa valmiiksi ylivelkaantuneiden maiden velkaongelmaa.

Tähän asti tiukan linjan ajaminen ei näytä olleen nelikolle pahitteeksi, sillä ne ovat säilyttämässä maksupalautuksensa tuoreessa kompromissiehdotuksessa yhdessä Saksan kanssa. Palautuksilla on tasoitettu nettomaksajien maksuosuutta.

Suomi ei ole palautuksia saanut, vaan on päinvastoin ajanut, että niistä vihdoin luovuttaisiin, kun keskeinen saajista, Britannia, ei ole enää jäsen. Juuri erilaisten lähtökohtien on kerrottu vaikuttaneet siihen, ettei Suomen hallitus ole lähtenyt mukaan nuivan nelikon budjettikannanottoihin.

Ronkainen arvioi, että vielä kymmenisen vuotta sitten ja toisella hallituspohjalla Suomi olisi suhtautunut kysymykseen EU-maiden yhteisestä velasta paljon kriittisemmin.

–  Unionin yhteinen velka on suuri periaatteellinen askel kohti fiskaaliunionia, mistä poliitikkojen olisi ollut syytä keskustella periaatteellisella tasolla paljon nykyistä enemmän.

"Britannia voisi saada seuraa"

Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan kaikki EU-maat saavat tällä hetkellä vaivattomasti lainaa markkinoilta Euroopan keskuspankin osto-ohjelman ansiosta.

EU:n elpymispaketin hyötynä on hänen mielestään sen sijaan se, että rahaa ohjautuu ilmastonmuutoksen kaltaisiin kohteisiin, joihin ei välttämättä muutoin ohjattaisi siinä määrin jäsenmaissa rahaa.

Hän pitää pakettia kohtuullisen isona, ja tarpeellisena. Hän muistuttaa, että Euroopan elpyminen on Suomen etu.

–  EU:n pitäisi pystyä puhaltamaan yhteen hiileen. Muutoin unioni ei näyttäydy kovinkaan hyödyllisenä, ja EU-projektin eteenpäin vieminen vaikeutuu. Voi olla, että aletaan puhua siitä, että joku muukin maa kuin Britannia saattaisi haluta erota unionista.

EU:n pakettien ongelmana on hänen mukaansa se, että niiden realisoituminen käytännön elvytykseksi ottaa aikansa.

–  Olen pakettien osalta skeptinen sen suhteen, miten ne onnistuvat ajallisesti elvyttämään. Helposti käy niin, että paketin rakentamiseen, tukien kohdentamiseen ja projektien liikkeelle laittamiseen kuluu niin paljon aikaa, että elvytys valuu ajallisesti aika myöhäiseksi eikä ehdi auttaa akuuttia tilannetta, Kuoppamäki sanoo.

–  Hyvin tarkkaan täytyy (myös) miettiä, onko tämä kertaluontoinen hanke vai ollaanko tässä viemässä EU:ta pidemmälle yhteisvastuun suuntaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

Sirpa ja Anneli muuttivat Espoosta pohjoiseen Keski-Suomeen – pankki sanoi kaksi kertaa ei, mutta nyt kaksikko pyörittää lämpöä ja raikkautta huokuvaa taidehotellia Pihtiputaalla

Yön uutiskooste: suolistosyövät yleistyvät, kymmeniä suomalaisia jää kateisiin vuosittain, Bayern murjoi Barcelonan Mestarien Liigassa

Verkkojätti Amazon on ollut koronakriisin voittaja, mutta tutkija näkee uhkia senkin ympärillä – "Miten käy, jos seuraava katastrofi tapahtuu internetissä?"

Ari Helmisen uutisanalyysi: Korona latistaa SDP:n, keskustan ja kokoomuksen kokousten tunnelman – ja hillitsee pitkien puukkojen yötä

Kymmeniä suomalaisia jää kateisiin vuosittain – poliisi kaipaa tietoja yhteensä yli 400 kadonneesta

Suolistosyövät yleistyvät – nuorimmat sairastuneet ovat alle nelikymppisiä

Eurojackpotin potti nousee 22 miljoonaan euroon

Jämsän Vilja Rockissa osattiin ottaa korona huomioon: paikalla olleiden mukaan festaria olisi vaikea hoitaa paremmin – katso kuvasarja!

16-vuotias tyttö riehui vasaran kanssa nuorisokodissa ja yritti ryöstää miehen puukolla uhaten kadulla Jyväskylässä –  tuomittiin ehdollista vankeutta

STM on tehnyt arviolta 100 miljoonan euron esityksen suojavarusteiden hankinnasta Huoltovarmuuskeskukselle

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.