Kriisikuntia houkutellaan liitoksiin uudella porkkanarahalla

Kuntaliitosten määrä on romahtanut. Myöskään yhtään uutta kriisikuntaa ei tullut tänä vuonna.

Kriisikuntia houkutellaan kuntaliitoksiin uudella porkkanarahalla.

Porkkanarahan mahdollistava kuntarakennelain muutosluonnos on ollut juuri lausuntokierroksella, ja lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2019. Uutta lakia tarvitaan, koska tämän hetkinen lainsäädäntö ei mahdollista avustuksen saamista vuoden 2017 jälkeen tapahtuviin liitoksiin.

Nyt suunniteltu, uusi yhdistymisavustus olisi harkinnanvarainen, ja kunta voisi saada sitä ainoastaan, jos liitoksessa on mukana taloudellisissa vaikeuksissa oleva kunta, joka on kriisikunta tai se täyttäisi muita kriisikuntakriteereitä, eli esimerkiksi alijäämää olisi yli 500 euroa asukasta kohden kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä.

2020 talousarvioon aiotaan varata liitoksia varten 10 miljoonaa euroa.

– Avustuksen perusteena on kriisikunnan aiheuttama mahdollinen taloudellinen rasite uudelle kunnalle. Harkinnanvara tässä asiassa on valtiovarainministeriöllä (VM), neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen VM:stä kertoo.

Lakiluonnoksessa todetaan, että lain tarkoituksena on korottaa vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien yhdistymisavustusta merkittävästi aiemmin käytössä olleen yhdistymisavustuksen lisäosan enimmäistasosta, jolloin lisäosaa maksettiin enintään miljoona euroa yhdistymistä kohden. Nyt 10 miljoonan euron määrärahatasolla voitaisiin tukea arviolta 2–3 vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymistä vuosittain. Harkinnanvaraisten yhdistymisavustusten yhteismäärää vastaava euromäärä vähennetään kuitenkin kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta.

Lappalaisen mukaan lakimuutoksella kunnille koituvia liitoskuluja saadaan kompensoitua.

– Kuntien yhdistyminen aiheuttaa aina jonkin verran kustannuksia, kuten esimerkiksi ICT. Lisäksi kustannukset tulevat heti, mutta yhdistymisen kautta saavutettavien etujen toteutumiseen menee aikaa, Lappalainen toteaa.

Kuntaliitto on lausunnossaan sitä mieltä, että avustuksia ei tulisi kytkeä kuntien valtionosuusjärjestelmään. Se on myös sitä mieltä, että lakimuutos ei ole riittävä, vaan myös vapaaehtoisia kuntaliitoksia ja muita kuin taloudellisiin vaikeuksiin liittyviä kuntaliitoksia pitäisi edistää yhdistymisavustuksilla.

Kuntaliitosten määrä on romahtanut Suomessa viime vuosina. Ensi ja tänä vuonna ei toteudu yhtäkään kuntaliitosta. Edelliset kuntaliitokset tapahtuivat vuonna 2017, kun Luvia yhdistyi Eurajokeen ja Juankoski Kuopioon.

Lappalainen epäilee, että taustalla vaikuttavat kuntien taloudellisen tilanteen paraneminen sekä sote- ja maakuntauudistus.

Lappalainen kertoo, ettei myöskään yhtään uutta kriisikuntaa ole ilmaantunut tänä vuonna.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .