Kriisikuntien listalle yksi keskisuomalaiskunta ja kaksi muuta uutta tulijaa – yksi pääsi pinteestä virheen ansiosta

Kriisikuntien listalla on kolme uutta tulijaa: Honkajoki Satakunnassa, Kyyjärvi Keski-Suomessa sekä Vehmaa Varsinais-Suomessa. Entuudestaan listalla ovat Jämijärvi Satakunnassa ja Teuva Etelä-Pohjanmaalla.

Toukokuun loppupuolella valtiovarainministeriössä arvioitiin, että uusia kriisikuntia tulisi kaksi (Honkajoki ja Kyyjärvi). Tilanne tarkentui kuntien tilinpäätöstietojen myötä. Myös Rantasalmi näytti päätyvän listalle, mutta kunta kertoi, että se korjaa virheellisen tilinpäätöksensä oikeaksi eikä sen jälkeen perustetta kriisikunnaksi ole.

Jämijärvi ja Teuva välttävät uuden kriisikuntamenettelyn

Neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen valtiovarainministeriöstä kertoo, että kyseiset viisi kuntaa ovat kriisikuntia samalla perusteella: kuntakonsernilla on kertynyttä alijäämää uusimmassa tilinpäätöksessä vähintään 1 000 ja sitä edeltäneessä vähintään 500 euroa asukasta kohden.

Jos kunnasta tulee kriisikunta, valtio voi käynnistää arviointimenettelyn.

– Olemme lähettäneet Honkajoelle, Kyyjärvelle ja Vehmaalle kirjeet. Niiden kanssa aloitetaan syyskuun alkupuolella, Lappalainen kertoo.

Jämijärvi ja Teuva välttävät menettelyn, sillä ne molemmat vastikään kävivät sen läpi.

– Talouden tervehdyttämistoimet ovat kesken.

Menettelyssä ministeriön nimeämä työryhmä käy läpi ehdotettuja toimenpiteitä kunnan talouden tasapainottamiseksi. Jos tasapainon saavuttaminen näyttää epärealistiselta, esitetään kuntajakoselvittäjän asettamista. Tuloksena voi siis olla kuntaliitos.

Taloudellisia esteitä poistetaan

Uusi hallitus kannustaa ohjelmassaan ”kuntarakenteen vapaaehtoiseen tiivistämiseen taloudellisia esteitä poistamalla”. Sekä Lappalainen että kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Kuntaliitosta arvioivat, että taloudellisilla esteillä viitataan valtionosuuksiin.

– Tyypillisesti yhdistymistilanteessa on kaksi kuntaa, joista toinen on isompi ja toinen pienempi, ja lopputuloksena uuden kunnan valtionosuus on vähemmän kuin kahden erillisen kunnan yhteensä. Uskoisin, että kirjauksella viitataan valtionosuusmenetysten kompensointiin, Lehtonen sanoo.

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) kertoi aiemmin Uutissuomalaiselle (7.6.), että ”pointti on se, että kuntia ei rangaista, jos ne yhdistyvät”. Hänen mukaansa erillisistä liitosporkkanoista ei ole neuvoteltu.

Seuraava kuntaliitos tapahtuu ensi vuoden alusta Pohjois-Karjalassa, kun Valtimo yhdistyy Nurmekseen. Närpiön ja Kaskisen neuvottelut Pohjanmaalla ovat kesken. Edelliset liitokset ovat vuodelta 2017.

Menot kääntyivät jälleen kasvuun

Valtiovarainministeriö kertoo, että kuntatalouden menot ovat lähteneet jälleen voimakkaaseen kasvuun. Taustalla on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu. 190 kuntakonsernin tulos oli viime vuonna negatiivinen. Tilanne heikkeni selvästi edellisestä tilikaudesta.

Ministeriön mukaan parinkymmenen kuntakonsernin talous on tilanteessa, että ne lähtökohtaisesti täyttävät harkinnanvaraisen yhdistymisavustuksen ehdot. Avustus on tarkoitettu vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymiseen.

Kriisikuntien lisäksi tällaisia kuntia ovat Akaa, Halsua, Hartola, Hyrynsalmi, Kaustinen, Keitele, Konnevesi, Kotka, Lapinjärvi, Lemi, Raahe, Reisjärvi, Ulvila ja Ähtäri.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .