Kriisinhallinnan veteraanien kuntoutus kohenee

Rauhanturvaajina toimineiden kriisinhallinnan veteraanien mahdollisuudet päästä kuntoutukseen paranevat vajaan kahden vuoden päästä. Näiden uusveteraanien tapaturmaturvaa parannetaan uudistettavalla lainsäädännöllä, jonka avulla kohennetaan erityisesti psyykkistä tukea.

–Valmistelemme parhaillaan uutta lakia, joka yhtenäistäisi ulkomailla sotilas- ja siviilikriisinhallinnassa toimivien henkilöiden tapaturmaturvan. Laki on tarkoitus saada voimaan samanaikaisesti tapaturmavakuutuslainsäädännön kokonaisuudistuksen kanssa vuoden 2016 alusta, kertoo toimialajohtaja Jyri Tapper Valtiokonttorista. Hän toimii puheenjohtajana sotilastapaturmia käsittelevässä neuvottelukunnassa, jolla on keskeinen rooli asian valmistelussa.

Tapperin mukaan uudella lailla pyritään vastaamaan muun muassa traumanjälkeisten stressihäiriöiden hoitotarpeeseen. Tällaisista ahdistuneisuushäiriöistä kärsii tutkimusten mukaan 2–8 prosenttia rauhanturvaajista kolmen vuoden sisällä operaatiosta paluusta.

–Nykylainsäädäntö takaa fyysisesti vammautuneille hyvän hoidon. Henkistä kuntoutusta ei kuitenkaan ole otettu tähän asti riittävästi huomioon.

Rauhanturvaajien tapaturvaturman uudistus on osa Kansallista kriisinhallinnan veteraaniohjelmaa. Siinä korostetaan erityisesti kriisinhallintatehtävissä toimivien psykososiaalinen tuen kehittämistä.

Tavoite: palvelut yhdeltä luukulta

Noin 40000 suomalaista on osallistunut rauhanturvaoperaatioihin eri puolella maailmaa vuodesta 1956 lähtien. Nykypäivään tultaessa operaatioiden luonne on muuttunut monin tavoin.

Esimerkiksi Kyproksella palveli vuodesta 1964 lähtien yli 10000 suomalaista. Heistä monet viettivät iltalomiaan sangen vapaissa merkeissä pääkaupunki Nikosiassa.

–Nykyisin suomalaisia on muun muassa Afganistanissa, missä tilanne on aivan erilainen. Rauhanturvaajien tukikohtaa ympäröi kahdeksan metriä korkea betoniaita. Sieltä poistutaan vain määrättyä tehtävää hoitamaan, Jyri Tapper kuvailee.

Traumaattiset oireet ovatkin nousseet laajempaan keskusteluun Afganistanin operaation myötä.

–Suomalaisilla on Afganistanissa palvelevista rauhanturvaajista pisimmät lomat ja toipumisajat. Siitä huolimatta palvelus on monille ankara ja stressaava kokemus, joka voi aiheuttaa ahdistusta kotiutuksen jälkeen.

Lainsäätäjän tavoitteena on, että kotiutuneet rauhanturvaajat voisivat saada tarvitsemansa palvelut yhdeltä luukulta, eikä heidän tarvitsisi kysellä apua useilta eri viranomaisilta.

Lue lisää maanantain paperilehdestä.