Kristiinankaupungin abit tähtäsivät lukiovertailun 50 parhaan joukkoon – kipusivat ykköseksi

STT:n lukiovertailussa yo-kirjoitusten tuloksissa lukio sijoittui jo viime keväänä ensimmäiseksi.

Kahdeksan Kristinestads gymnasium -lukion abiturienttia oli nähnyt ennen yo-kirjoituksia lukioiden tulosvertailuja. He asettivat omaksi tavoitteekseen sijoittumisen 50 parhaan lukion joukkoon. Voi hyvällä syyllä sanoa, että tavoite ylittyi.

STT:n lukiovertailussa yo-kirjoitusten tuloksissa lukio sijoittui jo viime keväänä ensimmäiseksi. Opinahjo onnistui säilyttämään ykkössijan myös koko vuoden vertailussa, joka ottaa huomioon sekä kevään että syksyn tulokset.

Kristiinankaupungin ruotsinkielisen lukion vt. rehtori Gunilla Teir on erittäin tyytyväinen tulokseen.

– He halusivat olla hyviä. Tietenkin mukana oli eritasoisia opiskelijoita, mutta he yrittivät kovasti päästäkseen tavoitteeseen, Teir kiittää.

Oli ja ei ollut yllätys

Pienessä rannikkokaupungissa onkin syytä röyhistä rintaa: Kristinestads gymnasium on ainoa koulu STT-vertailussa, jossa opiskelijoiden yo-arvosanat olivat parempia kuin heidän arvosanansa olivat lukioon pyrittäessä. Vertailu huomioi lukion kevään ja syksyn ylioppilaskirjoitusten tulosten keskiarvon, jota verrattiin opiskelijoiden lähtötasoon eli keskiarvoon kolme vuotta aiemmin.

Yleensä kunkin lukion oppilaiden arvosanojen keskiarvo putoaa lukion aikana.

Suomenruotsalaiset lukiot pärjäsivät nyt vertailussa muutenkin hyvin. Seitsemän kymmenestä parhaasta koulusta oli ruotsinkielisiä. Sadan tuloksiltaan parhaan lukion joukossa oli 22 Suomen 33 ruotsinkielisestä lukiosta.

Teir sanoo, että kärkipaikka sekä oli että ei ollut yllätys. Kristinestads gymnasium on menestynyt STT-vertailussa aiemminkin. Viime vuonna lukio päätyi sijalle 41, ja aiemmin sijoitus on vaihdellut 51:n ja 124:n välillä. Tänä vuonna vertailussa oli mukana 354 lukiota.

– Ykkössija on luonnollisesti myönteinen yllätys. Oppilaamme todella työskentelivät kovasti, mutta tulos riippuu myös siitä, keitä lukioon sattuu kulloinkin päätymään. Meillä on ollut lukioon pääsyyn alhainen kynnys, sanoo Teir.

Pikkukoulussa ei liian kiire

Suomessa on keskusteltu usein siitä, pystyvätkö pienet lukiot tarjoamaan oppilailleen riittävästi eri kursseja. Gunilla Teir kuitenkin näkee, että hänen luotsaamansa oppilaitoksen pieni koko on sen vahvuus.

– Olemme pieni ja joustava lukio, jossa ei tule opiskelijoiden kanssa liian kiire. Meillä on hyvä sosiaalinen ympäristö ja tietysti myös hyvät opiskelijat. Mielestäni koulun pieni koko on ratkaisevaa. Oppilailla on esimerkiksi omat luokkahuoneet ja omat paikat.

Vertailun voittaneessa lukiossa opetus on järjestetty siten, että koulu järjestää itse opetussuunnitelman pakolliset kurssit, minkä ohella lisäkursseja tarjotaan etäopintoina lukioiden yhteisverkostossa. Vi sju -verkostossa on mukana seitsemän lukiota Kristiinankaupungista Vöyrille asti.

Kristinestads gymnasiumilla on nyt 40 opiskelijaa. Oppilaiden määrä paikkakunnan yläasteella on ollut laskussa, samoin pikkukaupungin väkiluku.

Lukioon menee nykyisin noin puolet Kristiinankaupungin nuorista.

– Toivon, että kouluvertailun hyvä tulos houkuttelee täällä lukioon yhä useamman, Teir visioi.

Hän myös huomauttaa, että 6 700 asukkaan Kristiinankaupungissa on kaksi lukiota, suomenkielinen ja ruotsinkielinen.