Kuhnurit ovat tulossa keskisuomalaiseen ruokapöytään – Nämä ruokalajit ovat nyt nosteessa Keski-Suomessa

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua. Nyt ei mennä naimisiin, vaan tehdään nykyaikaista keskisuomalaista ruokaa.

Gradian ravintolakoulun keittiössä valmistettiin keskiviikkona 1000 makeaa pikarillista, jotka tarjotaan torstaina Keski-Suomen päivän tapahtumassa kauppakeskus Sepässä.

Mämmimarjashotteja sekä piimää, marjoja ja ruista.

– Kumarrus raaka-aineille, kuvaili ravintolakoulun opettaja Riku Välivaara.

– Perinteitä noudattava, mutta uudenlainen, tiivisti opiskelija Tuomas Pasanen pursottaessaan makeaa piimävanukasta pikariin.

Perinteisten keskisuomalaisten raaka-aineiden käsittelyä uudella, kokeilevalla tavalla. Niin voisi kuvailla maakunnan ruokakulttuurin nykytilaa.

Perinteiset järvikala, viljatuotteet ja marjat ovat yhä suuria herkkuja, mutta esimerkiksi tönkkösuolatun kalan sijaan syödään yhä useammin terveellisempää, graavattua kalaa.

Uusia, tai ainakin suurelle yleisölle tuntemattomia raaka-aineitakin on tyrkyllä. Keskisuomalaisen ruoan asiantuntija Leena Pölkki on maistellut viime aikoina muun muassa hamppunäkkäriä ja kuhnureita.

– Hamppuhan on tuhansia vuosia vanha viljelykasvi ja sitä on viljelty myös Keski-Suomessa, hän sanoo, ja toteaa, että hamppuun liittyy valitettavasti yhä turhia ennakkoluuloja.

Kuhnureita taas on poistettava mehiläispesistä pesänhoidollisista syistä, ja jos ne eivät päädy lautasille, ne päätyvät biojätteeseen. Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2 -hankkeen projektipäällikkönä työskentelevän Pölkin mukaan proteiinipitoinen kuhnuriherkku on parasta voissa paistettuna.

Pölkin suurimmat herkut keskisuomalaisista ruoista ovat muikunmädillä varustetut blinit ja niin sanottu tappaiskeitto, jossa on munuaisia, maksaa, sydäntä, perunaa ja sipulia sekä suolaa ja pippuria.

Hänen perinteinen herkkunsa onkin varsin trendikäs.

Ravintola Harmoonin keittiömestari Juha Lehtonen uskoo, että ihmiset ovat nyt valmiita näkemään lautasellaan eläinten sisäelimiä tai niitäkin ruhonosia, joille aiemmin on nyrpistelty.

Yhtenä nykytrendinä Lehtonen mainitsee sen, että ruoka tarjotaan yhä useammin muulta alustalta kuin lautaselta. Myös fermentointi eli hapattaminen ja ruoan säilöminen muilla perinteisillä tavoilla ovat tekemässä paluuta.

Lehtonen ei usko keskisuomalaisen ruokakulttuurin kokevan lähitulevaisuudessa kovin isoa muutosta.

– Kulttuuriin kuitenkin vaikuttavat erityisesti ekologiset ja eettiset kysymykset. Ruoasta halutaan tietää ja siitä halutaan keskustella, hän sanoo.

Pölkki on samaa mieltä.

– Kuluttajat ovat nykyään entistä kiinnostuneempia siitä, kuka ruoan tai raaka-aineen on tuottanut, mistä se tarkalleen tulee ja kuinka se on valmistettu.

– Tarina ruoan takana on tärkeä.

Pölkki sanookin, että nykyään ruoan ajatellaan kertovan jotakin syöjästään.

– Ruoan katsotaan yhä useammin olevan osa ihmisen identiteettiä. Ruokakulttuuriin on meilläkin tullut mukaan aasialainen ajattelu, jossa kiinnitetään huomiota ruoka-aineiden hyvinvointia lisääviin ominaisuuksiin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .