Kuivuus korventaa Suomen peltoja –  sato-odotuksista pudonnut jo viidesosa

Historiallisen helteinen toukokuu iskee voimakkaasti kesän viljasatoon, asiantuntijat varoittavat.

Pro Agrian johtavan asiantuntijan Sari Peltosen mukaan kuiva, lämmin sää on lohkaissut tähän mennessä noin viidenneksen keskimääräisistä sato-odotuksista.

–  Tilanne on erittäin huolestuttava nyt, varsinkin kun on ennakoitu, että ainakaan juhannukseen saakka ei ole sateita tulossa, Peltonen sanoo.

Vilja-asiamies Max Schulman Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitosta MTK:sta puolestaan arvioi, että viljasadosta on tähän mennessä voinut lähteä pois tuhatkin viljakiloa hehtaaria kohden.

–  Arviointia tietysti vaikeuttaa se, että jos nyt tulisi paljon vettä, maa on lämmin ja sitä kautta hyvä kasvualusta. Siemenet voisivat aika nopeasti lähteä kasvamaan ja ottamaan menetettyä kasvua kiinni, Schulman sanoo.

Schulmanin mukaan nopeimmin kärsivät sokerijuurikkaan kaltaiset isolehtiset kasvit ja öljykasvit, kuten rypsi ja rapsi. Myös herneet ja härkäpavut kärsivät kuivasta, mutta ne on kylvetty niin syvään, että siellä on vielä kosteutta jäljellä.

–  Viljoista parhaiten ovat pärjänneet rukiin kaltaiset syväjuuriset, syksyllä kylvetyt viljat, jotka ovat ehtineet jo kasvattaa vahvan juuriston, kertoo kasvinviljelyn asiantuntija Samuel Jussila Pro Agriasta. Kuivuus on kuitenkin kestänyt niin pitkään, että syvä juurikaan ei auta loputtomiin.

Toimivia keinoja on niukasti

Vilja-asiamies Schulmanin mukaan normaaleja peltokasveja on vaikea auttaa. Perunoita, porkkanoita ja kaaleja voi koettaa kastella sadettamalla, koska kustannukset ovat kohtuulliset.

–  Ei kuitenkaan riitä, että haluaa vain saada sadon. Pitää aidosti laskea eurot siitä, kannattaako kastelu, Schulman sanoo.

Pro Agrian Jussilan mukaan epäonnistunut kylvö on saanut jotkut maanviljelijät yrittämään uusintakylvöjä, mutta niissä on ongelmansa.

–  Kun maa on kuivaa, jyvää ei välttämättä voi piilottaa niin syvälle, että maasta löytyisi kosteutta. Ei oikein ole muita vaihtoehtoja kuin odottaa, Jussila kertoo.

–  Viljelijän pussista tämä on pois, kun viljanviljelyn kannattavuus on muutenkin ollut pieni. Monelle tämä voi olla kuolinisku, jos satoa ei saadakaan korjattua, mutta on investoitu uusiin lannoitteisiin ja työhön, sanoo Schulman.

Lätäköiden puute läkähdyttää siilit ja oravat

Luonto-Liiton ympäristökasvatuspäällikkö Malva Greenin mukaan liiton kevätseurannassa toukokuun poikkeuksellinen hellejakso näyttää vaikuttaneen eniten kasvien, kuten esimerkiksi tuomen ja mustikan kukintaan.

–  Kasvien kukinta on alkanut aikaisemmin ja edennyt ja mennyt ohi tavallista nopeammin tänä vuonna, kuin pikakelauksella. Yleensä kuumat jaksot ovat sattuneet myöhemmin kesällä, Green sanoo.

Poikkeuksellisen hellejakson aikana veden tarjoaminen pieneläimille kuten siileille ja oraville on paikallaan, Green lisää.

–  Jos ei ole mitä juoda, kuten lätäköitä, eivät eläimet voi juomista löytääkään.

Vesi kannattaa tarjota matalista ja laakeista astioista, joihin pienet eläimet yltävät mutta eivät pysty hukkumaan.

Luonto-Liiton kevätseuranta alkoi maaliskuun alussa ja päättyy kesäkuun toisena viikonloppuna. Seurannan viimeisenä viikonloppuna liitto toivoo saavansa havaintoja erityisesti lepakoista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.