Kukaan ei ole tyytyväinen Tenon kalastussopimukseen

Matkailuyrittäjät pelkäävät elinkeinonsa ja saamelaiset elämäntapansa puolesta.

Utsjokelaiset Aslak Pieski ja Niilo Aikio ovat kalastaneet Tenojoella vuosikymmeniä. Koskaan ennen kesä ei ole ollut näin synkkä.

Ei saalismielessä, vaan siksi, että Utsjoella pelätään kalastuselinkeinon loppuvan.

Alkukesästä tuli voimaan uusi kalastuslaki, jonka seurauksena paikalliset eivät saaneet enää maksuttomia kalastuslupia Tenon sivujoille ja parille muulle tärkeälle lohijoelle.

Sitten Suomi ja Norja pääsivät sopuun Tenon kalastussäännöstä, joka niukentaa kaikkiin kalastusmuotoihin käytettävissä olevaa aikaa Tenolla. Lisäksi Tenolle tulee tietyille alueille ja ajanjaksoille jyvitetyt matkailukalastajien lupakiintiöt.

Tarkoitus on suojella lohikantoja.

Pieskin ja Aikion mielestä sopimus on lopun alkua.

– Perinnekalastajia ei pian olisi enää muutenkaan, koska väki käy vähiin. Pitikö minun sekin nähdä, että meidät potkaistaan rannalle, Aikio sanoo.

Matkailijat säikähtävät kiintiöitä

Pieski ja Aikio ovat saamelaisia, joita sopimus heidän mielestään syrjii.

– Tämä on röyhkeää kajoamista meidän omaisuuteemme, Pieski sanoo. Aikion mukaan Suomi käyttäytyy Saamenmaata kohtaan kuin siirtomaaisäntä.

Tenolla käytetyt perinteiset kalastustavat, kuten pato- ja verkkokalastus, ovat kuuluneet Tenon varrella kiinteistöjä omistaville ihmisille.

– Elinmahdollisuudet täällä ovat olemattomat ilman Tenon kalastusta, Pieski sanoo.

Kalastus on myös Utsjoen vakain kesämatkailutuote.

– Miksi tuhota se ja lähteä rakentamaan jotakin uutta, kysyy yrittäjä Marjatta Holmberg.

Hän on pyörittänyt vanhempiensa perustamaa matkailuyritystä 26 vuotta ja pelkää, että tämä kesä jää viimeiseksi. Erityisesti kiintiöt huolettavat. Kukaan ei aja Utsjoelle, jos ei voi olla varma, riittääkö lupia.

– Lohestusmatkailijoistamme joka ikinen on sanonut, että jos sopimus toteutuu, he eivät enää tule tänne.

Kesäasukkaatkin kokevat oikeuksiaan loukatun

Pieskin, Aikion ja Holmbergin mielestä sopimuksesta hyötyvät vain muualla asuvat kiinteistönomistajat. Osalla heidän tiloistaan on historiasta periytyviä kalastusoikeuksia Tenolle.

– Valtiovalta ryövää oikeudet paikallisilta ja siirtää ne toisille, Pieski sanoo.

Uudessa sopimuksessa muutos on se, että tällaisten kiinteistöjen ulkopaikkakuntalaiset omistajat saavat aiempaa edullisemmat ehdot viehekalastukseen ja veneiden rekisteröintiin. Lisäksi heille jyvitetään matkailukalastajien lupakiintiöstä enintään kolmannes. Lisäksi heille jyvitetään matkailukalastajien lupakiintiöstä enintään kolmannes.

He itse ovat sitä mieltä, että uusi sopimus ei polje kenenkään oikeuksia yhtä paljon kuin heidän. He eivät saisi vieläkään kalastaa perinnepyydyksillä.

– Jos meille alkujaan kuuluvista oikeuksista on nyt pieni osa palautettu, niin kai se voi näyttää siltä, että meitä on suosittu, sanoo Veikko Rintamäki, ulkopaikkakuntalaisten asiaa ajamaan perustetun Tenon kiinteistönomistajat ry:n puheenjohtaja.

Maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö, Suomen neuvottelukuntaa johtanut Pentti Lähteenoja sanoo, että laajaa vastustusta saattoi odottaa.

– Rajoitukset ovat kovia. Kyllä niitä silti tasapuolisesti koetettiin jakaa.

Sopimuksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden aikana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.