Kun köyhä Keski-Suomi Ferrarin osti – katso tästä, mikä on sinun osuutesi uuden sairaalan velasta

Uusi sairaala aiheuttaa mittavan konsernilainojen kasvun Keski-Suomen kunnille.

Suuret lainanhoitokustannukset huolettavat nyt kuntajohtajia.

– Olemme yksi Suomen köyhimpiä maakuntia ja rakennamme maan hienoimman sairaalan. Se on vähän sama asia kuin köyhä pätkätyöläinen ostaisi Ferrarin, vaikka Toyotallakin olisi ihan hyvin päässyt, Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen lohkaisee.

Vielä talvella Keski-Suomessa uskottiin, että noin 500 miljoonaa euroa maksavan sairaalan lainat ja koko kiinteistömassa olisivat siirtyneet sote-uudistuksen yhteydessä perustetulle Maakuntien tilakeskus -yhtiölle. Sote-uudistusta ei tullutkaan, ja uusi sairaala toteutetaan nyt kokonaan sairaanhoitopiirin omaan taseeseen eli keskisuomalaisten kuntien kustannuksella (Jämsää ja Kuhmoista lukuun ottamatta).

Lainataakan kasvu alkaa jo nyt näkyä kuntien konsernilainojen kasvuna. Uuden sairaalan pitäisi valmistua syksyllä 2020, tällöin alkavat juosta myös 500 miljoonan euron lainanhoitokulut.

 

Mäkinen on laskenut, että uuden sairaalan lainan korot ja lyhennykset nostavat kuntien menoja keskimäärin noin yhden kunnallisveroprosentin verran jokaisessa kunnassa.

Jyväskylän talousjohtaja Ari Hirvensalo arvioi vuotuisten kulujen kasvavan Jyväskylässä noin 17–18 miljoonaa euroa, Saarijärvellä kaupunginjohtaja Timo Rusanen 1,1 miljoonaa euroa ja Mäkinen Hankasalmella noin 600 000 euroa vuodessa.

Konsernilainan kasvu on sikäli ikävää, että korkea lainamäärä on yksi kriisikuntakriteeri. Tänä vuonna Keski-Suomen kunnista ainoastaan Kyyjärvi on täyttämässä kriisikuntakriteerit, sekin konsernialijäämän takia. Mäkisen ennustus on, että lähimmän viiden vuoden sisällä kriisikuntia tulee lisää.

– Nykyisellä valtionosuusjärjestelmällä kriisikuntakriteerit täyttyvät pian aika monella kunnalla. Sairaala ei ole ainoa syy tähän, mutta se varmistaa, että näin tulee käymään.

Nyt kunnat vaativat sairaanhoitopiiriltä luvattuja säästöjä. Uuden sairaalan investointipäätöksen yhteydessä luvattiin, että uusi sairaala tuottaa valmistuttuaan palvelunsa noin 10 prosenttia eli noin 25 miljoonaa euroa halvemmalla vuoden 2011 tasoon verrattuna.

– On erittäin tärkeää, että tästä tavoitteesta pidetään kiinni, sillä säästötavoite oli sairaalan rakentamisen ehdoton edellytys, painottaa myös Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Säästöt varmistaakseen kunnanjohtajat aikovat nyt perustaa erillisen ohjausryhmän sairaanhoitopiirin johdon tueksi.

Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen huomauttaa, että sairaanhoitopiiri on jo nyt tehnyt merkittäviä säästöjä.

– Olemme jo nyt saavuttaneet noin 15–16 prosentin tuottavuusparannuksen suhteessa vuoden 2011 menoihin, Kinnunen sanoo.

Hän lupaa, että lisäsäästöjen eteen tehdään kaikki mahdollinen, mutta täysimääräisesti uusia säästöjä saadaan vasta käyttöönottovaiheen jälkeen, kun uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä saadaan käyttöön vuonna 2022.

Käytännössä säästöt tarkoittavat tulevaisuudessa esimerkiksi entistä nopeampia potilaiden kotiutuksia, lisääntyviä digitaalisia palveluita ja henkilöstön vähennyksiä. Erittäin tärkeää olisi Kinnusen mukaan saada myös vanhan sairaalan kiinteistöt kaupaksi.

 

Juttua päivitetty 8.5.2019: Uusi sairaala valmistuu vuonna 2020, eikä vuonna 2021, kuten jutussa väitettiin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .