Kunnat jäivät sote-palvelujen maksajiksi – Saarikassa kuntapäättäjien täytyy linjata, mistä säästetään

Sote-uudistus kaatui, joten kunnat jäivät sosiaali- ja terveyspalvelujen maksajiksi. Uudistuksessa vastuun oli määrä siirtyä maakunnalle, ja etenkin pienissä kunnissa siitä odotettiin helpotusta talouspaineisiin.

Saarikan alueella Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Kannonkoski ovat järjestäneet sosiaali- ja terveyspalvelunsa yhdessä jo kymmenen vuotta. Kukin kunta vastaa omien asukkaidensa sote-kustannuksista. Esimerkiksi Kyyjärvellä sote-menojen osuus kunnan menoista on kaksi kolmasosaa.

– Kyyjärvellä, kuten varmaan muissakin Saarikan kunnissa, ollaan taloudellisesti ahtaalla ja sote-menot ovat keskimääräistä kalliimmat. Olisimme toivoneet leveämpiä hartioita, Kyyjärven kunnanjohtaja Tiina Pelkonen sanoo.

Omistajakunnat toivovat Saarikalta kustannussäästöjä, jotta niiden rahat riittävät. Käytännössä tämä tarkoittaisi kuntapäättäjille Saarikan yhtymävaltuustossa vaikeita ratkaisuja palvelujen heikentämisestä.

– Menojen hillintä vaatii myös rakenteellisia muutoksia. Ei kustannuksia saada merkittävästi pienenemään muutoin kuin keskittämällä palveluja tai palvelutasoa laskemalla, Saarikan vt. johtaja Riitta Hallberg sanoo.

Hallbergin mukaan Saarikka pyrkii kehittämään kotihoitoa ja vähentämään kalliita ympärivuorokautisen hoivan paikkoja. Tarkoituksena on myös tarjota tavallista palveluasumista ja yhteisöllisiä asumisratkaisuja. Toisaalta pohdinnassa on myös vaihtoehto rajata jollakin tavalla kotihoidon palvelujen tarjoamista syrjäisimmissä paikoissa. Päätöksen asiasta tekee yhtymävaltuusto.

– Alueemme on niin laaja, että kotihoidossa aikaa menee kohtuuttomasti tien päällä, Hallberg toteaa.

Hallbergin mukaan myös työntekijöiden saaminen Saarikan palvelukseen on vaikeutunut. Alueen asukasmäärä on pudonnut kymmenessä vuodessa noin 20 000:stä noin 17 000:een ja väestössä painottuvat vanhimmat ikäluokat. Jyväskylässä työikäisiä asuu enemmän, mutta sieltä on Saarijärvelle noin tunnin ajomatka ja muihin Saarikka-kuntiin vielä pitempi.

Nyt kukaan ei tiedä, millaisella hallintomallilla sote-palveluja järjestetään Suomessa tulevaisuudessa. Mahdollisen uuden valtakunnallisen sote-mallin valmistelu ja voimaantulo vienee vähintään muutaman vuoden.

Nykyiset säädökset sitovat omistajakunnat Saarikkaan niin sanotun Paras-lain velvoitteella vuoteen 2021 asti.

– Liputan Keski-Suomen yhteistyön puolesta. Kaatuneen soten valmistelussa syntyi paljon yhteistyötä ja luottamusta. Keski-Suomessa voitaisiin hoitaa yhdessä monia asioita, esimerkiksi palveluasumisen kilpailutukset ja sosiaalipäivystys, jo ilman uutta hallintomallia, Hallberg sanoo.

Jyväskylän kaupunki on kutsunut Keski-Suomen kunnat keskustelemaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta maakunnassa. Tapaaminen on vaalien jälkeen 16. huhtikuuta.

Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen vastuuvalmistelijan Mikael Palolan mukaan mahdollinen vapaaehtoiselta pohjalta syntyvä maakunnan yhteinen sote-malli vaatisi lisää valmistelutyötä.

Palola on näillä näkymin palaamassa virkaansa Saarikan johtajaksi kesällä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .