Kunnille ei kuluja – kysymyksiä ja vastauksia vastaanottokeskuksista

Voiko kunta halutessaan estää vastaanottokeskuksen perustamisen?

– Ei aina. Jos keskusta ollaan perustamassa kunnan omistamaan tilaan, päätös on luonnollisesti kunnan. Mutta jos keskus perustetaan yksityisen omistamaan tilaan, Maahanmuuttovirasto voi halutessaan päättää asiasta myös kunnan kannan vastaisesti.

 

Entä hätämajoituksen perustaminen jo olemassa olevan keskuksen yhteyteen?

– Asiasta päättää yksin Maahanmuuttovirasto.

 

Eikö Maahanmuuttovirasto keskustele lainkaan kuntien kanssa?

– Kyllä keskustelee. Käytännössä virasto kysyy kunnan kannan lähes aina. Hätämajoitusyksiköiden kohdalla Maahanmuuttovirasto ei aina ole pystynyt odottamaan kunnan virallista kantaa, vaan asiassa on edetty välittömästi, kun tilat ovat löytyneet. Tuolloinkin kunnalle on ilmoitettu asiasta viimeistään, kun päätös keskuksen perustamisesta on tehty.

 

Koituuko kunnille keskuksista paljon kuluja?

– Ei. Valtio korvaa kaikki kulut täysimääräisenä. Lisäksi vastaanottokeskus työllistää paikkakunnalla oman henkilökuntansa lisäksi myös esimerkiksi kuljetus-, kiinteistö- ja ruokapalveluita.

 

Lisääntyvätkö rikokset ja järjestyshäiriöt vastaanottokeskuksen perustamisen jälkeen?

– Turvallisuustilanne ei ole muuttunut vastaanottokeskuksen tulon myötä niillä paikkakunnilla, joilla vastaanottokeskukset ovat toimineet jo pitkään. Esimerkiksi Helsingin Kalliossa pelättiin sekä turvattomuuden lisääntymistä että asuntojen hintojen laskua, kun vastaanottokeskus avattiin sinne. Poliisin ja asukasyhdistyksen edustajan mukaan kumpikaan huolista ei ole toteutunut.

Vastausten lähde: Maahanmuuttoviraston verkkosivu

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.