Kuntaliitto haluaisi purkaa etäopetuksen esteitä peruskoulussa – "Ei voida lähteä siitäkään, että lapset lähetetään toiselle paikkakunnalle kouluviikon ajaksi"

Etäopetus pitäisi saada nykyistä joustavammin käyttöön perusopetuksessa, linjaa opetuksen ja kulttuurin johtaja Terhi Päivärinta Kuntaliitosta. Päivärinnan mielestä valtion pitäisi selvittää, miten tämä toteutettaisiin.

– Miten voitaisiin hyödyntää nykyaikaista teknologiaa opetuksessa. Jos laissa on sille esteitä, niitä pitäisi purkaa.

Päivärinnan mielestä yksi este on nykylain mukainen vaatimus, että etäyhteyksiä käytettäessäkin luokassa pitää aina olla koulutettu opettaja fyysisesti läsnä. Hän toteaa, että varsinkaan pienet koululaiset eivät toki voisi tulevaisuudessakaan olla keskenään etäopetusluokassa. Opetuksen järjestämistä kuitenkin helpottaisi, jos läsnä olevalle aikuiselle ei olisi tiukkoja pätevyysvaatimuksia.

Etäopetus voi Kuntaliiton mukaan olla pitkien välimatkojen Suomessa olla peruskoulun tulevaisuutta. Koulumatkojen päivittäistä pituutta on rajattu lailla, joten yhä vähäisemmäksi käyviä lapsia ei voi kuljettaa määrättömän pitkien taipaleiden taakse.

– Mitkä ovat tavat, joilla opetus voidaan järjestää lähiperuskoulussa? Ei voida lähteä siitäkään, että lapset lähetetään toiselle paikkakunnalle kouluviikon ajaksi, Päivärinta sanoo.

Etänä voitaisiin opettaa esimerkiksi joitakin yksittäisiä aineita, joiden osaajaa ei ole lähikoulussa.

Rakenteet uusiksi

Perusopetuksen rakenteet pitäisi Kuntaliiton mielestä muutenkin uudistaa, jotta kunnat selviytyvät koulutusvelvollisuudestaan ikäluokkien pienentyessä. Terhi Päivärinta sanoo, että tätä varten tarvittaisiin hallituskausien yli ulottuvia linjauksia siitä, mihin suuntaan perusopetusta pitäisi viedä.

Myös perusopetuslaki kaipaisi Kuntaliiton mielestä kokonaisuudistusta.

Lisää hyvinvointia

Paljon puhuttua oppivelvollisuuden pidentämistä Kuntaliitto ei kannata.

– Sillä ei ratkaista nyt puheena olevaa ongelmaa eli esimerkiksi puutteita toisen asteen koulutukseen tulevien opiskelijoiden lukutaidossa. Oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan pitäisi saada perusopetuksen rakenteet kuntoon, Päivärinta sanoo.

Hänen mukaansa Pisa-tutkimuksetkin osoittavat, että pelkkä opetuksen viilaaminen ei riitä tasaamaan eri taustoista tulevien lasten eroja peruskoulussa.

– Vain hyvinvoiva lapsi voi oppia. Pitää panostaa perheisiin.

Kouluissa lapsen hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa Päivärinnan mukaan sitä, että opettajien rinnalle on saatava entistä enemmän myös lapsen hyvinvoinnin ammattilaisia kuten nuoriso-ohjaajia, kuraattoreita ja psykologeja. Hän myöntää, että tämä voi olla vaikeaa etenkin pienillä paikkakunnilla, sillä ne eivät välttämättä houkuttele koulutettuja ammattilaisia.

Toki Kuntaliitto toivoo uudelta hallitukselta myös lisää rahaa – nimenomaan perusrahoitukseen. Perusopetuksen perusrahoitus heikkeni pelkästään viime vuonna 196 miljoonaa euroa. Tätä paikattiin erilaisilla hankerahoituksilla, jota tuli 65 miljoonaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .