Kuntavaaleja uhkaa esivaalin asema: "Aika kallista puuhaa olla molemmissa mukana"

Valta osa eduskuntapuolueiden puoluesihteereistä ennakoi, että edessä olevat maakuntavaalit heijastuvat vahvasti jo ensi vuoden kuntavaaleihin. Näkemykset maakuntavaalien vaikutuksista kuntavaalien ehdokasasetteluun ja kampanjointiin kuitenkin vaihtelevat rajusti.

Keskisuomalaisen ja sen kumppanilehtien kyselyn perusteella esimerkiksi kristillisdemokraattien Asmo Maanselkä on vahvasti sitä mieltä, että kuntavaaleissa täytyy olla ehdolla, jos aikoo pärjätä tulevissa maakuntavaaleissa. Nyt vaikuttaa todennäköisimmältä, että maakuntavaalit pidetään vuonna 2018.

– Kuntavaalit voidaan kokea "esivaaleina" tai maakuntavaalien esityönä, arvelee myös perussuomalaisten Riikka Slunga-Poutsalo .

Lähes päinvastaista ennakoivat keskustan Timo Laaninen ja RKP:n Fredrik Guseff, jotka ennakoivat maakunta- ja kuntavaaliehdokkaiden eriytymistä.

– Yksittäisen ehdokkaan näkökulmasta saattaa olla aika kallista puuhaa olla mukana molemmissa vaaleissa. Tämä saattaa rajoittaa ehdokkaiden hakeutumista maakuntavaaleihin, milloin ne sitten järjestetäänkin, Laaninen perustelee.

Guseff taas arvelee, että menettäjinä ovat kuntavaalilistat:

– On mahdollista että osa kuntavaaliehdokkaista, jotka ovat erityisesti painottaneet sosiaali- ja terveydenhuoltoa toiminnassaan, keskittyvät olemaan ehdokkaina maakuntavaaleissa.

Maanselkäkin pelkää, että sosiaali- ja terveysasioiden siirtyminen maakuntatasolle tuo "uuden haasteen" kuntavaalien ehdokashankintaan.

Vihreiden Lasse Miettinen ei näe muutoksessa pelon aihetta.

Hän korostaa, että sote-asioiden siirtyminen kunnilta muuttaa kuntavaaleja aidosti paikallisiin asioihin keskittyviksi. Keskiöön nousevat esimerkiksi koulut, päiväkodit, leikkipuistot, kaavoittaminen ja kunnalliset päätökset ilmastonmuutoksen torjunnassa tai vaihtoehtoisesti turpeen ja kivihiilen käyttäminen sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Marko Varajärvi taas ennakoi, että sosiaali- ja terveysasiat puhuttaa seuraavissa kuntavaaleissa poikkeuksellisen paljon, koska uusilla valtuutetuilla on merkittävä rooli sote-toimintojen siirrossa maakuntatasolle.

Puolueen erityishuomio on kuitenkin maakuntavaaleissa.

– Koska sosiaali- ja terveysasiat ovat erityisen tärkeitä vasemmistoliitolle, tullaan maakuntavaaleihin ja ehdokkaiden hankkimiseen panostamaan erityisesti, Varajärvi toteaa.

Kokoomuksen Minna Arve on vahvimmin sitä mieltä, ettei maakuntavaalien tulolla ole suurta merkitystä kuntavaalien ehdokasasetteluun tai kampanjointiin.

– Ensin täytyy tietää, tuleeko maakuntavaalit ja jos tulee, niin kuinka monella alueella. Sen jälkeen täytyy tietää, millä aikataululla vaalit käydään ja millaista vaalijärjestelmää niissä käytetään, SDP:n Reijo Paananen muistuttaa.

Sosiaalisen median merkitys kasvaa.

Se on yleisin vastaus kysymykseen, mikä muuttuu seuraavien kuntavaalien kampanjoinnissa eniten edellisiin vaaleihin verrattuna.

– Somen merkitys on lisääntynyt vaali vaalilta ja näin käy nytkin. Uskon myös, että paikallisuus korostuu entisestään, vastaa esimerkiksi Arve.

Sosiaalisen median roolin kasvua korostavat myös Laaninen, Guseff ja Miettinen. Maanselkä ja Varajärvi puolestaan sote-uudistuksen ja maakuntahallinnon tuloa.

– Kampanjointiaika on varsinkin ehdokkaille parempi, kun se on keväällä, Slunga-Poutsalo näkee.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

SDP on tällä hetkellä kaikista velkaisin puolue