Kuntien suuria sote-ulkoistuksia suitsivaa lakia saatetaan tiukentaa

Rajoituslain voimassaoloaikaa jatketaan, samalla mietitään, pitäisikö lakia muuttaa.

Valtiovarainministeriössä ja sosiaali- ja terveysministeriössä tutkitaan paraikaa, onko suuria sote-ulkoistuksia ja -investointeja suitsivaa rajoituslakia tarpeen tiukentaa.

Heinäkuussa 2016 voimaan astunut rajoituslaki on paraikaa ministeriöiden pöydällä. Laki joudutaan avaamaan, koska sote-uudistuksen alku viivästyy vuoden 2020 alkuun. Rajoituslaki oli alun alkaen voimassa vuoden 2019 loppuun saakka.

Rajoituslain piti alun alkaen estää kuntia tekemästä pitkäaikaisia ja laajoja sote-ulkoistuksia ja estää myös suurten, yli viiden miljoonan euron arvoisten rakennusinvestointien tekemisen ilman poikkeuslupaa. Tarkoituksena oli turvata sote-uudistuksen eteneminen hallituksen tavoitteiden mukaisesti.

Lain voimaantulon jälkeen kaksi kuntaa – Lumijoki ja Kinnula – on kuitenkin tehnyt suuren sote-palveluiden ulkoistuksen. Useassa kunnassa on myös suunnitelmia ulkoistuksista.

Lisäksi sairaanhoitopiireissä ja kunnissa on meneillään investointibuumi: uusille sairaaloille, terveysasemille ja hoivakodeille on saatu kaikkiaan 59 poikkeuslupaa syyskuun loppuun mennessä ja investointien loppusumma kohoaa jopa kahteen miljardiin euroon.

– On huolestuttavaa, että sairaanhoitopiirien ja investoinnit kasvavat, toteaa lainsäädäntöneuvos Minna-Marja Jokinen valtiovarainministeriöstä.

Hän sanoo, että vaihtoehtoina on joko jatkaminen nykymallilla tai sitten suurten sote-investointien hillitseminen jollakin keinoin.

Lokakuussa päätetään etenemisestä

Sosiaali- ja terveysministeriössä puolestaan tutkitaan, onko tarpeen tarkistaa kuntien kokonaisulkoistuksia koskevia kriteereitä samalla, kun lain voimassaoloa jatketaan.

Kunnat ovat löytäneet laista porsaanreiän, joka mahdollistaa ulkoistamisen ilman irtisanomisehtoa silloin, kun ulkoistussopimuksen vuotuinen arvo on alle 50 prosenttia kunnan sote-käyttömenoista.

Eräs mahdollisuus voisi olla 50 prosentin ulkoistusehdon tiukentaminen.

– Prosenttiosuuden muuttaminen olisi teknisesti helppoa, myös sopimuksen kestoa koskevaa ajankohtaa ja sitä, missä ajassa maakunnan on päätettävä sopimuksen irtisanomisesta, on mahdollista muuttaa, hallitusneuvos Pekka Järvinen sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, että asian valmistelu on vielä kesken, eikä lain muuttaminen ole vielä ollut ministereiden käsittelyssä.

– Lokakuun aikana tehdään ratkaisut, miten lain kanssa edetään.

Järvisen mielestä sote-palveluiden kokonaisulkoistuksissa kuntia ei välttämättä kiinnosta riittävästi se, koituuko yksittäisen kunnan hyvistä sote-palveluista myöhemmin korkeita kustannuksia maakunnalle.

Sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajia edustavassa Hyvinvointialan liitossa lain muuttamista ei kuitenkaan pidetä järkevänä.

– Kaikkiaan ulkoistuksia ovat tehneet vain hyvin pienet kunnat ja lain voimassa ollessa vain muutama. Sopimuksesta ei taloudellista riskiä koidu, koska ulkoistamissopimukset ovat laskeneet kustannuksia kautta linjan, lisäksi palvelujen saatavuus ja laatu on parantunut, sanoo johtava asiantuntija Aino Närkki Hyvinvointialan liitosta.

Ei isoja investointeja tai ulkoistuksia

Rajoituslain mukaan kuntien tulee sisällyttää sopimuksiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa sekä rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin sopimusehto, jonka mukaan palvellun järjestäjällä on oikeus irtisanoa sopimus.

Sopimusehto on sisällytettävä sellaisiin sopimuksiin, joiden ennakoitu vuotuinen arvo ylittää viisikymmentä prosenttia kunnan sote-käyttötalousmenoista ja sopimus on voimassa vähintään viisi vuotta.

Kunta ei saa tehdä ilman poikkeuslupaa sote-rakennuksiin kohdistuvia investointeja koskevia sitoumuksia, joiden kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa euroa.