Kuopiosta Helsinkiin 3,5 tunnissa – "Edellytämme toimenpiteitä, joilla päästään kolmeen tuntiin"

Kuopiosta Helsinkiin ei näillä näkymin ehditä junalla kolmessa tunnissa lähivuosikymmeninä.

Liikenneviraston hankesuunnitteluosaston johtaja Päivi Nuutinen arvioi, että radan oikaisulla sekä muilla hankkeilla junamatka Kuopiosta Helsinkiin voitaisiin lyhentää 3,5 tuntiin nykyisen noin neljän tunnin sijaan.

Savon radan parantamiseksi tarvitaan 63 miljoonan euron investoinnit Kuopion ja Kouvolan välille. Itäinen 112 kilometrin oikorata maksaisi noin kaksi miljardia euroa. Vähintään saman verran maksaisi kaukojunille Lentorata, joka kulkisi pääosin tunnelissa Pasilasta Keravan pohjoispuolelle, missä se yhdistyisi muun muassa itärataan.

Noin 3,5 tunnin junamatkan ehtona on Nuutisen mukaan, että myös itäinen oikorata ja Lentorata rakennetaan.

Kouvolan ja Kuopion välillä nopeudet ovat nykyään 140–170 kilometriä tunnissa.

– Nopeuden nosto edellyttää sähkörata- ja turvalaitemuutoksia, tasoristeysten poistoja sekä melusuojauksia. Näillä saavutettaisiin tavanomaisella kalustolla noin kahdeksan minuutin aikasäästö.

Yhteyksien lyhentämisellä syntyy isompia säästöjä.

– Esimerkiksi itäradalla Kerava–Porvoo–Kouvola matka-aikasäästö nykyiseen verrattuna olisi noin 25 minuuttia.

Nuutisen mukaan Kouvolan ja Kuopion välin hankkeiden rakentamisvalmius voisi suunnitelmien puolesta olla 2020-luvun alkupuoliskolla.

– Lentoradan ja itäradan suunnittelu on vielä alkumetreillä. Ne vaativat ympäristövaikutusten arviointimenettelyt sekä yleissuunnitelmat ennen ratasuunnitelmia. Näiden rakentamisvalmius voisi olla lähempänä vuotta 2030. Hankkeiden rakentamisesta ja jatkosuunnittelusta ei ole vielä tehty päätöksiä.

Pohjois-Savon liiton suunnittelujohtajan Paula Qvickin mukaan 3,5 tuntiin ei aiota tyytyä.

– Edellytämme toimenpiteitä, joilla päästään kolmeen tuntiin.

Ensin pitäisi parantaa Savon ja Karjalan radat.

– Runsaan 60 miljoonan euron panostuksella Kouvolan–Kuopion rataan ja kallistuvakorisella junalla on mahdollista saada noin 20 minuutin aikasäästö. Kun tähän lisätään lento- ja itärata, puhutaan kolmen tunnin aikaetäisyydestä.

Valtion budjettirahat eivät riitä kaikkiin ratahankkeisiin.

– Rahoituskeskustelussa on hankeyhtiömalli.

Qvick muistuttaa, että nopea itärata on yli kymmenen vuoden takana oleva hanke.

– Sen kanssa pitää olla nyt hereillä kaavallisista syistä. Lännessä on vireillä suuria kaupunkiseutuja kytkeviä nopeita raideyhteyksiä. Ilman tätä aloitettamme olisimme ulkona näistä keskusteluista, joissa linjataan tulevaisuuden Suomen aluerakennetta ja menestyjiä.

Kuopion alueen kauppakamarin mukaan saavutettavuus on yksi Pohjois-Savon kehityksen pahimmista pullonkauloista.

– Nopea itärata on merkittävä pitkän tähtäimen avaus. Lähivuosina tulee saada liikkeelle toimenpiteitä, jotka mahdollistavat hankkeen etenemisen, toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi toteaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää itärataa yhteistyössä Liikenneviraston sekä itäradan puolesta vedonneiden maakuntien ja kuntien kanssa.

Selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä.

– En ole vielä tarkemmin perehtynyt aiheeseen. Aiemmin tätä on selvitetty lähinnä Liikenneviraston toimesta, ministeriön verkko-osaston johtaja Sabina Lindström kertoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .