Kuulovammaiset lapset jäävät osin tiedon ulkopuolelle koulussa

Päiväkoteihin ja kouluihin kaivattaisiin lisää viittovia aikuisia. Tutkijan mukaan kuulovammaiset lapset eivät saa tarpeeksi omankielisiä palveluita.

- Lapsen päiväkodissa ja koulussa viihtymiseen vaikuttaa ratkaisevasti se, onko siellä viittovia aikuisia. Esimerkiksi koulussa huonokuuloisen tai kuuron lapsen ei tarvitse tuolloin kärsiä vajavaisesta informaatiosta, vaan hän voi keskittyä rauhassa opetettavaan asiaan, sanoo tutkija Maarit Widberg-Palo Kuurojen Liitosta.

Perusopetuslain mukaan koulun on velvollisuus järjestää tulkkauspalvelu sellaisille oppilaille, jotka tarvitsevat sitä. Widberg-Palon mukaan kunnat eivät aina myönnä tulkkauspalvelua. Epäämisen syynä voi olla se, että lapsella on käytössä puhekieli.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan mukaan kuulovammaisten lasten eri vuorovaikutusmahdollisuudet tulisi nähdä toisiaan täydentävinä.

- Alalla on yhä jännitteitä sen suhteen, että lapsen tulisi valita joko viittomakieli tai puhekieli. Kuulovammaisella lapsella on kuitenkin oikeus käyttää molempia kieliä, toteaa Aula.

Suomessa on noin tuhat kuulovammaista lasta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.