Kuumuus haihduttaa vesivaroja – pinta- ja pohjavedet ovat nyt erittäin matalalla

Kymijoen vesistöalueella, johon Keski-Suomen maakunta lukeutuu, useiden järvien vedenkorkeudet ovat laskeneet keskiarvojen alapuolelle vähäisten sateiden ja kovan kuumuuden vuoksi.

Esimerkiksi Päijänteen vedenkorkeus oli heinäkuun mittauksessa kahdeksan senttimetriä keskiarvon alapuolella. Vedenpinnan ennustetaan laskevan vielä 15–25 senttimetriä elokuun loppuun mennessä.

Viime päivien sateet ja ennustetutkaan sateet eivät vaikuta järvien vedenpintoihin. Useimpien Kymijoen vesistöalueen järvien pinnat jatkavat laskuaan ainakin muutaman viikon ajan.

– Pääosa sateista imeytyy erittäin kuivaan maaperään, joten ne eivät nosta järvien pintoja, sanoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.

Maakunnan pohjoisosan suurista järvistä Keiteleen vedenkorkeus on vajaat 20 senttimetriä keskimääräistä alempana. Konnevesi, Pielavesi–Nilakka, Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki sekä Kivijärvi ovat 5–10 senttimetriä keskitason alapuolella.

Pihtiputaan Saanijärven sekä Saarijärvellä olevan Karankajärven vedenkorkeudet ovat erittäin lähellä alinta tasoa, joka järvissä on elokuun alussa mitattu vuodesta 1910 alkaneella havaintojaksolla.

Myös pohjavesien määrissä näkyy heinäkuun tukalien helteiden vaikutus. Rannikolla sekä maan etelä- ja keskiosissa etenkin pienten pohjavesimuodostumien vedenkorkeudet ovat laskeneet jopa 10–45 senttimetriä alemmaksi.

– Jos kuivuus jatkuu, voivat pohjaveden pinnankorkeudet paikoitellen laskea vuoden 2003 ennätyslukemia alemmaksi, kertoo hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta.

Ongelmia pohjavesien kanssa voi tulla etenkin maan lounais- ja länsiosassa. Elokuun mahdollinen sadanta ratkaisee, kuinka alas pohjavesien pinnat vielä laskevat.

Suuremmissa muodostumissa pinnat ovat kuitenkin lähellä keskimääräistä tai 5–10 senttimetriä keskiarvojen yläpuolella. Vuosien 2002–2003 vedenhankintaan vaikuttaneesta kuivuusjaksoon verrattuna ovat pinnat vielä 5–25 senttimetriä korkeammalla.

Esimerkiksi Saarijärven kaupunki turvasi juomaveden saannin ja avasi vesipisteen Runebergin puistossa niille kotitalouksille, joilta kaivovesi on loppunut. Toistaiseksi avoinna olevalta pisteeltä voi vettä hakea ilmaiseksi omilla astioilla.

Saarijärven Vesihuollon toimitusjohtaja Tuomo Vilkkilän mukaan mitään suurta vesipulaa ei ole Saarijärvellä havaittavissa.

– Kyse on etukäteisvarautumisesta. Mikäli kuivuus jatkuu, voi useammaltakin kotitaloudelta loppua juomavesi kaivosta, Vilkkilä kertoo.

Keski-Suomen yksi merkittävimpiä pohjavesialueita on Saarijärven–Kokkolan harju.

Vesien lämpötilat ovat koko maassa olleet 2–6 astetta tavanomaista korkeampia. Keski-Suomen maakunnan kahdella havaintopisteellä, Konnevedellä ja Karstulan Pääjärvellä, poikkeama oli yli 4,5 astetta.

Heinäkuun alussa järvivedet olivat hieman keskimääräistä viileämpiä, mutta loppukuusta Pohjois-Suomessa hätyyteltiin jo ennätyslukemia. Pintavesien keskilämpötilan ennätys kuitenkin rikottiin ainoastaan Tornionjoen havaintoasemalla.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .