Kuvareportaasi Päijänteeltä: Lampailla on saaressa tärkeä tehtävä – maisemalaidunnus auttaa uhanalaisia lajeja

Paatsalossa työskentelee nyt lammaskatras.

Päijänteellä purjehti tiistaina harvinainen näky, kun lastialuksen kyydissä oli parisenkymmentä lammasta. Ne matkasivat Paatsaloon viettämään loppukesän lämpimiä päiviä ja pitämään huolta saaren perinnebiotoopista.

 

Lammasjoukko ei laivakyydistä turhaan stressannut. Laumaeläiminä niitä rauhoitti tutun porukan läheisyys, ja niillä oli Päijänteen Vesikuljetuksen yrittäjän Jarmo Malisen tasaisessa kyydissä leppoisa matkustaa.

Perillä odotti lampaan näkökulmasta paratiisi, toisin sanoen 20 hehtaarin suuruinen laidunalue, jossa lampailla on mahdollisuus olla niin kauan kuin syksyn kelit sen sallivat.

– Kotoa lähtiessä sanoin, että ei ihan joka lammas pääse laivakyydillä saareen elelemään, nauraa juupajokelainen lampuri Piia Virta.

 

Virta kertoo, että tilan lampaita on nyt ensimmäistä kertaa saaressa. Virta kuuli, että Metsähallituksesta toivottiin Paatsaloon lampaita. Virran lammastilalta tehtäviä hoitamaan lähti joukko nuoria, pian vuoden ikäisiä ja ei kantavia lampaita.

– Ne saavat vielä kasvaa. Lisäksi ne ovat reippaita ja rohkeita liikkumaan, Virta perustelee.

 

Lampaiden laidunnuksesta saaressa hyötyvät kaikki: saari, lampaat ja lampuri. Metsähallituksen suojelubiologi Anneli Suikki kertoo, että Paatsalossa on ollut aikoinaan vanha tila, jossa on pidetty eläimiä.

– Kasvilajistossa näkyy merkkejä siitä, että eläimet ovat laiduntaneet metsässä.

Perinnebiotoopit eli perinteisen maatalouden muovaamat niityt ja laitumet ovat nykyluonnossa uhanalaisia. Sellaisia ovat esimerkiksi metsälaitumet, hakamaat ja niityt.

– Suojelualueen tehtävä on myös ihmisen toiminnan kautta syntyneiden biotooppien suojelu. Se on tärkeää sekä maisemanhoidon että lajiston kannalta, Suikki sanoo.

Lehtimetsäinen Paatsalo on uhanalaisen vakoselkätikan elinaluetta. Saaren halutaan pysyvän avoimena ja laidunnuksella halutaan välttää sen pusikoituminen.

Valkoselkätikan asuminen Paatsalossa vaikutti lampaiden muuttoon.

– Tikka tarvitsee lentotilaa ja käyttää hyväkseen kaatuneita koivunrunkoja, joista se hakee ravintoa. Sen pitää päästä lentämään, Suikki kertoo.

Laidunnuksesta hyötyvät myös esimerkiksi perhoset ja hyönteiset.

 

Kokenut laivuri Jarmo Malinen kertoo, että hän on lastialuksellaan kuljettanut lampaita saareen nyt neljänä kesänä. Parhaimmillaan aluksen kyydissä on ollut 70 lammasta, ja niitä on tiputettu matkan varrella saariin eri määrä.

– Nykyään saariin viedään aluksella vaikka mitä, vaikkapa mökkipaketteja, vuodesta 2010 yrittäjänä toiminut Malinen kertoo.

Koko Päijänteellä toimivan lastialuksen kyytiin voidaan lastata parhaimmillaan parinkymmenen tonnin edestä tavaraa – tai vaikka eläimiä.

 

Lampaat ehtivät tänä kesänä olla saaressa muutaman kuukauden. Ensi vuonna tavoite on, että katras pääsee oleskelemaan saarella toukokuusta saakka. Vuokrasopimus Paatsalon osasta on tehty Metsähallituksen kanssa viideksi vuodeksi.

Porukan johtaja, Onneli, saa risteilyn aikana kaulaansa seurantalaitteen. Sillä Virta pystyy kotoaankin tarkistamaan, missä lampaat milläkin hetkellä ovat.

– Niitä on tarkoitus käydä katsomassa muutaman kerran viikossa, Virta kertoo.

Virta on kiertänyt saaren, ja kertoo olevansa mielissään saareen päässeiden lampaiden puolesta.

– Niillä on täällä paljon syötävää ja varjoa, ei huoleta yhtään jättää niitä tänne.

Pienen arastelun jälkeen katras lähtee tutkimaan saarta. Jo muutaman metrin päässä huomion kiinnittää makoisa, nuori paju.

 

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .