Kyberturvallisuus on jo kaikkien ongelma – "Joissain maissa ihmiset käyvät töissä tehtailemassa huijauksia"

MPK ja Jyväskylän yliopisto laativat oppaan, jossa kerrotaan kybermaailman keskeisimmät asiat.

Kybermaailmassa seikkaileva törmää säännöllisesti erilaisiin huijaus- tai vaikuttamisyrityksiin. Ihmisiltä kalastellaan esimerkiksi luottokorttitietoja tai salasanoja. Kaukomailta yhteyttä ottavat auervaarat voivat narrata uhrejaan lähettämään rahaa tapaamista varten, jota ei koskaan tapahdu.

– Parin viime vuoden aikana on yleistynyt, että yritetään huijata yhä ammattimaisemmilla suomenkielisillä viesteillä, kertoo informaatioteknologian tiedekunnan lehtori Panu Moilanen Jyväskylän yliopistosta.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) ja Jyväskylän yliopisto ovat laatineet oppaan, joka tarjoaa kybermaailman keskeisimmät asiat jokaiselle suomalaiselle.

Moilasen mukaan tietojen kalastelun ja huijausten taustalla on usein järjestäytynyttä rikollisuutta – ja suoranainen liiketoiminnan ala.

– Joissain maissa on ihan yleistä, että ihmiset käyvät töissä tehtailemassa huijauksia.

Moilanen muistuttaa, että verkko on nykyisin kaikkialla ja se on kietoutunut elämän osaksi. Uhkista huolimatta hän toteaa, että verkon hyödyt ovat edelleen huomattavasti haittoja suuremmat.

Arkisia ohjeita: Ole epäluuloinen

Kyberin taskutieto -oppaassa kyberturvaa hahmotetaan kolmen tason kautta: yhteiskunnan turvallisuus, yksilön oma turvallisuus ja lähiyhteisön turvallisuus. Oppaassa on annettu lisäksi kymmenen ja yksi kyberkäskyä. Käskyissä kehotetaan esimerkiksi käyttämään tarpeeksi vahvoja salasanoja ja huolehtimaan laitteiden päivityksistä ja tietoturvaohjelmista.

Lisäksi oppaassa neuvotaan olemaan terveen epäluuloinen ja kysymään riittävän usein miksi.

– Kannattaa miettiä, miksi minä olen voittanut, jos en olo lotonnut, tai miksi joku lähestyy minua tällä lailla, havainnollistaa MPK:n erikoissuunnittelija Irina Lönnqvist.

Panu Moilasen mukaan kybermaailmassa tulisi muistaa aina miettiä, mitä tekee ja millaisia seurauksia esimerkiksi klikkauksella tai luottokortin tietojen antamisella voi olla.

Hän antaa myös toisen arkisen ohjeen: jos jokin asia vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei todennäköisesti ole totta.

Molemmat kehottavat suhtautumaan terveen kriittisesti myös tietoon, mitä verkossa tai jopa tiedotusvälineissä liikkuu.

Verkossa tehdään runsaasti mielipidevaikuttamista, ja monilla eri tahoilla kuten valtioilla tai yrityksillä, voi olla intressejä muokata keskustelua omien intressiensä mukaisiksi.

Varautuminen kunniaan

Panu Moilasen mukaan länsimainen yhteiskunta on erittäin haavoittuvainen ja riippuvainen tietojärjestelmistä ja verkoista. Hän muistuttaa, että esimerkiksi maksuliikenne on nykyisin täysin riippuvainen järjestelmien toiminnasta. Tämän vuoksi esimerkiksi pelkkään pankkikorttiin turvautuminen voi kostautua vakavan tilanteen sattuessa.

– Samalla lailla kun neuvotaan varautumaan sähkökatkoihin, pitäisi pohtia myös miten arki sujuu, jos kybermaailma häiriintyy.

Lönnqvist puolestaan kertoo, että verkko on levinnyt myös alueille, minne sen vaikutus ei ole aikaisemmin yltänyt. Tämä taas voi tuoda mukanaan uusia tietoturvahaasteita.

Viime aikoina esimerkiksi verkkoon kytkettyjä kodinkoneita on maailmalla valjastettu omistajien tietämättä mukaan suuriin palvelunestohyökkäyksiin.