Kykenenkö töihin vai en – vai jotain siltä väliltä? Edes osittainen työssä jatkaminen kannattaa

Sairaus ei aina lamaa ihmistä kokonaan. Jos selkä vihoittelee, se on ehkä kuntoutettavissa. Jos ei enää pysty tekemään seisomatyötä, pystyisiköhän työskentelemään istuen?

Osatyökykyisten työpanosta pyritään nyt saamaan Suomessa entistä paremmin käyttöön lisäämällä ihmisten tietoisuutta osatyökyvyttömyyseläkkeestä ja kannustamalla heitä siihen. Työeläkevakuuttajat Telan johtavan lakiasiantuntijan Outi Aallon mukaan näin kohennetaan paitsi ihmisten omaa toimeentuloa, myös työllisyyttä ja julkisten palvelujen rahoitusta.

– Haluamme kertoa ihmisille, että työkyvyttömyyseläke ei ole mikään autuas olotila. Palkka on aina parempi kuin eläke. Kuntoutusraha taas on suurempi kuin työkyvyttömyyseläke, Aalto sanoo.

Taloudellisesti edes osittainen jatkaminen työelämässä siis on parempi vaihtoehto kuin siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2017 keskimääräinen työkyvyttömyyseläke oli 1 037 euroa kuukaudessa ja keskimääräinen vanhuuseläke 1 539 euroa kuukaudessa.

Aalto muistuttaa, että parhaimmillaan työ antaa ihmisille onnistumisen kokemuksia ja mielihyvää, samoin se tarjoaa sosiaalisen verkoston sekä tavan kokea olevansa tarpeellinen.

– Työssä jatkaminen edes osittain voi vaikuttaa moneen asiaan ihmisen elämässä. Samoin on muistettava, että osittainenkin jatkaminen kerryttää tulevaa eläkettä, hän sanoo.

– Asenne on selvästi muuttumassa. Yhä useampi työnantaja ajattelee voivansa palkata osatyökykyisen. On ollut kiva huomata esimerkiksi lehtijuttuja osatyökykyisen palkanneista tyytyväisistä työnantajista, Aalto sanoo.

Kaikkien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on Keski-Suomessa kymmenen viime vuoden aikana vähentynyt noin 37 prosenttia ja täysien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä jopa 40 prosenttia. Sen sijaan osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä on lisääntynyt 14 prosenttia.

Aalto uskoo, että asenteiden muuttumisen lisäksi asiaan vaikuttaa kuntoutuksen onnistuminen. Jopa 61 prosenttia kuntoutuksessa olleista palaa työelämään.

Kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneiden määrän vähentyminen ei Aallon mukaan johdu siitä, että ihmisiä passitettaisiin lääkkeiden voimalla töihin sen sijaan että he pääsisivät eläkkeelle.

– Päätös on monen asian summa, ja asiaan vaikuttava lääkäri on yksi osa tiimiä. Laissa määritellään tarkkaan milloin ihminen on työkyvytön tai osatyökyvytön, Aalto sanoo.

Jos ihminen hakee työkyvyttömyyseläkettä, mutta sen edellytykset eivät täyty, on työeläkeyhtiön tarjottava mahdollisuutta kuntoutukseen. Ihmistä ei saa jättää tyhjän päälle.

– Yksittäiset tarinat henkilöistä, jotka kertovat joutuneensa työkyvyttöminä töihin, saattavat korostua julkisuudessa. Kokonaiskuva se ei kuitenkaan ole, Aalto sanoo.

Keski-Suomessa oli viime vuonna osatyökyvyttömyyseläkkeellä 1 095 ihmistä. Noin puolella heistä syynä olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Toiseksi suurin syy olivat mielenterveyden ongelmat. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut erityisesti ikääntyneillä työntekijöillä.

Tela ja palkansaajakeskusjärjestöt vierailivat tällä viikolla Jyväskylässä työeläkekoulukiertueella. Koulutuksen tarkoituksena on lisätä työpaikoilla tietoisuutta osatyökyvyttömyyseläkkeestä, työeläkekuntoutuksesta sekä työurien pidentämisestä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .