Kysely: Suomalainen toivoo, että ilmastonmuutokseen puuttuisi joku muu

Ilmastonmuutos huolestuttaa suomalaisia, muttei saa toimimaan, kertoo torstaina julkaistu kysely.

Ilmastobarometri 2015 -kyselyyn vastanneista liki 80 prosenttia oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että ilmastonmuutos on yksi suurimmista globaaleista uhista ja että sen hillitsemisellä on kiire. Kuitenkin vain alle kolmannes sanoi, että on muuttanut liikkumistaan, ruokailutottumuksiaan tai asumisratkaisujaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Tulos ei yllätä, sanoo asiantuntijoista koostuvan Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja, yhteiskuntapolitiikan professori Marja Järvelä.

– Se, että ihmisten arvot muuttuvat, ei suoraan johda siihen, että heidän toimintansakin muuttuisi, Järvelä korostaa.

Järvelän mukaan tilanne on kuitenkin parantunut paljon 1990-luvusta, jolloin ilmastonmuutos ajateltiin kaukaisen tulevaisuuden tai paikkojen ongelmaksi.

– Asetelma on muuttunut, asian kiireellisyys alkaa näkyä ihmisten käsityksissä.

Ehdokkaan ilmastokannat eivät juuri vaikuta

Suomalaiset uskovat, että suuret kehittyvät maat, Yhdysvallat sekä kansainväliset suuryritykset ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Myös EU-päätöksiä pidettiin tärkeämpinä kuin Suomen kansallisia ratkaisuja.

Silti vastaajista 60 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. Vielä suurempi osuus, 66 prosenttia, sanoi, että uusiutuvan energian käyttöä Suomessa pitäisi lisätä, vaikka se tekisi energiasta kalliimpaa.

Vastaajien enemmistö toivoi, että hallitus toimisi aktiivisemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hieman yli puolet oli myös sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen hillinnän ja vähäpäästöisen yhteiskunnan tulisi olla seuraavan hallitusohjelman pääteemoja.

Ilmastokannat eivät kuitenkaan suuresti vaikuta äänestyskäyttäytymiseen: vain vajaa kolmannes vastaajista sanoi äänestävänsä ehdokasta, joka toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

TNS Gallup toteutti kyselyn valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän tilauksesta. Kyselyyn vastasi tuhat 15–74-vuotiasta suomalaista maaliskuun alkupuolella. Kyselyn virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.