Kysely: Työaikaa halutaan pidentää hyödyntämällä työaikapankkeja

Ammatti- ja työnantajaliitot käyvät parhaillaan neuvotteluja kilpailukykysopimuksen soveltamisesta eri aloille.

Valtaosa suomalaisista haluaisi pidentää työaikaa muutoin, kun kokonaisia työpäiviä lisäämällä. Jos niitä kuitenkin lisätään, niin mieluiten töitä tehtäisiin helatorstaina, loppiaisena ja toisena pääsiäispäivänä.

Tulokset selviävät Tietoykkönen Oy:n tekemästä tutkimuksesta, jossa haastateltiin tuhatta suomalaista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä kilpailukykysopimukseen kuuluvasta työajan pidentämisestä.

Ammatti- ja työnantajaliitot käyvät parhaillaan neuvotteluja kilpailukykysopimuksen soveltamisesta eri aloille. Kilpailukykysopimuksessa on sovittu, että vuosittainen työaika pitenee kokoaikatyössä keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta ensi vuoden alusta ja liitot sopivat toteuttamistavasta alakohtaisesti.

– Kyselyn mielipiteet jakautuvat poikkeuksellisen tasaisesti eri puolueiden kannattajien ja ammattiryhmien keskuudessa. Yleensä vastaavissa tutkimuksissa hajontaa on selvästi enemmän, toteaa tutkimuspäällikkö Juha Määttänen Tietoykköseltä.

Neljännes kannattaa kuutta minuuttia

Neuvotteluissa työnantajat ovat pääsääntöisesti vaatineet, että työaikaa pidennettäisiin kolmella kokonaisella työpäivällä vuodessa. Tietoykkösen kyselyn mukaan mallia kannattaa 16 prosenttia vastaajista. 84 prosenttia kyselyyn osallistuneista pitää muita tapoja parempina.

Eniten kannatusta (43 prosenttia) saa vaihtoehto, jossa hyödynnetään työaikapankkia siten, että pankista voitaisiin esimerkiksi ruuhka-aikana ottaa työaikaa käyttöön. Työaikapankit saavat eniten mainintoja kaikissa tutkimuksen taustaryhmissä.

Toiseksi suosituin on malli, jossa päivittäistä työaikaa lisätään kuudella minuutilla. Sitä kannattaa noin neljännes vastaajista.

Miehet naisia suopeampia

Kaikkein suopeimmin kokonaisten työpäivien lisäämiseen suhtautuvat hallituspuolueiden kannattajat eli keskustalaiset, kokoomuslaiset ja perussuomalaiset. Vaihtoehdon kannatus on selvästi pienintä vasemmistoliittolaisten keskuudessa.

Ammattiryhmistä useimmiten vihreää valoa näyttävät johtavassa asemassa työskentelevät ja yrittäjät sekä opiskelijat ja eläkeläiset. Pienintä kannatus on ylempien toimihenkilöiden piirissä.

Miehet ovat valmiimpia kokonaisiin lisäpäiviin kuin naiset. Miehistä mallia peukuttaa 21 prosenttia ja naisista 12 prosenttia.

Opiskelijat suosivat lauantaityötä

Yksi tutkimuksen kysymys on "jos työaikaa pidennettäisiin kolmella lisätyöpäivällä, niin mikä seuraavista vaihtoehdoista olisi mielestäsi paras?"

Eniten kannatusta saa töiden paiskiminen kolmena lomapäivänä (32 prosenttia). Lähes yhtä suosittu on vastausvaihtoehto "kolme virallista juhlapäivää tai usein vapaana pidettävää muuta pyhäpäivää". Sitä kannattaa 31 prosenttia suomalaisista.

Kolmen lauantain ottamista ylimääräiseksi työpäiväksi pitää parhaana vaihtoehtona 17 prosenttia vastaajista. Malli on selvästi keskimääräistä suositumpi perussuomalaisten ja opiskelijoiden keskuudessa.

Eniten kannatusta kolmesta lomapäivästä luopuminen saa vanhimmissa ikäryhmissä ja keskustaa äänestävien joukossa.

Jouluna halutaan lomailla edelleen

Jos kokonaisia työpäiviä on kuitenkin pakko lisätä virallisilla juhlapäivillä, niin mieluiten työpäiviksi muutettaisiin helatorstai ja loppiainen.

Selvästi vähiten kannatusta saavat jouluaatto ja joulupäivä.