Lääkärien velvollisuus ilmoittaa sopimattomuudesta aseenkantoon lievenee

Lääkärien ilmoitusvelvollisuus aseenkantoon sopimattomista henkilöistä väljenee joulukuussa. Lääkäriliitto on tyytyväinen uudistukseen, mutta poliisi näkee siinä myös riskejä.

Muutos liittyy ampuma-aseisiin ja -ratoihin liittyvän lainsäädännön uudistamiseen. Uudet säännökset astuvat voimaan ensi joulukuun alussa.

Nykyisin lääkäreillä on velvollisuus ilmoittaa poliisille henkilöstä, joka on sopimaton ampuma-aseen, sen osan, patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hallussapitoon. Viime vuonna tällaisia ilmoituksia tehtiin Suomessa 422 kappaletta. Tänä vuonna ilmoituksia on tehty elokuun loppuun mennessä noin 157.

Uudessa laissa velvollisuus muuttuu oikeudeksi, joka koskee lääkäreitä ja myös muita terveydenhuollon ammattilaisia. Ilmoitusvelvollisuus säilyy vain silloin, kun henkilö on todettu mielentilatutkimuksessa, vaarallisuusarviossa tai muussa oikeuspsykiatrisessa tutkimuksessa itselleen tai toiselle vaaralliseksi tai hänet on itsemurhayrityksen vuoksi otettu tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon.

Lisäksi lääkäreillä on edelleen ilmoitusvelvollisuus, jos hän katsoo potilaan olevan sopimaton aseenkantoon tahdosta riippumattoman hoidon aikana tehdyn arvion perusteella.

– Nyt mennään ehdottomasti parempaan suuntaan. Uudessa laissa on selkeästi määritelty ne tilanteet, joissa lääkärillä on ilmoitusvelvollisuus. Se on rajattu vaaralliseksi todettuihin henkilöihin ja minusta rajaus on asiallinen, toteaa politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta.

Haittaa potilaan ja lääkärin suhteelle

Lääkäriliitto on ajanut ilmoitusvelvollisuuden väljentämistä kahdesta syystä.

– Ensinnäkin ilmoituksella voi olla haitallisia vaikutuksia potilaan hoidolle ja potilas-lääkäri-suhteelle.

– Toiseksi ihmisen riski aseiden epäasialliseen käyttöön ei ole ennakoitavissa. Jos ihmisellä on mielenterveysongelmia, niin lääkäri ei voi tietää, onko hänellä riski käyttää asetta sillä tavalla, että se on ympäristölle kohtalokasta, Pärnänen sanoo.

Hän muistuttaa, että aseenkantoluvan epääminen ilmoituksen seurauksena ei myöskään estä potilasta käyttämästä asetta.

– Voihan autollakin ajaa ilman ajokorttia. Suomessa tyypillinen henkirikos on, että humalaiset miehet puukottavat toisiaan. Siihen ei mitään lupia tarvita.

Heikkeneekö tiedonkulku?

Poliisihallituksen asehallintopäällikkö Mika Lehtonen pelkää, että tiedonkulku lääkäreiltä poliisille voi heiketä uuden lain seurauksena.

– Tähän asti ilmoituksia on tehty poliisille melko paljon ja olemme olleet kohtuullisen tyytyväisiä järjestelmään. Aika näyttää, minkä verran ilmoitukset vähenevät, Lehtonen pohtii.

Hänen mukaansa paljon on kiinni lääkärien asenteista ja suhtautumisesta asiaan.

– Vielä ei tiedetä, kuinka lääkärikunta tulee toimimaan. Uuden lain pakollinen ilmoitusvelvollisuus olisi koskenut aika pientä osaa tähän mennessä tehdyistä ilmoituksista.

Uudet säännökset muuttavat myös lääkärien tekemien ilmoitusten säilyttämistä. Nykyisin poliisin täytyy tuhota ilmoitukset välittömästi toimenpiteidensä jälkeen. Jatkossa ilmoitukset tallennetaan aserekisteriin kolmeksi vuodeksi.

– Näin poliisi saa tiedon lääkärin arviosta, jos henkilölle haetaan myöhemmin aselupaa. Tältä osin laki menee minusta parempaan suuntaan, Mika Lehtonen arvioi.

Sisäministeriö sai kesän aikana toistakymmentä lausuntoa aselakeihin liittyvistä asetusluonnoksista. Suurin osa lausunnonantajista on tyytyväisiä uudistukseen, mutta Kansallinen kivääriyhdistys (NRA) esittää tiukkaa kritiikkiä aselakien valmistelua kohtaan. NRA ehdottaa muun muassa lausunnossaan, että ministeriö ryhtyy välittömästi toimiin uuden ampuma-aselain valmistelemiseksi.