Lääkärikysely: Hoitojonot aiheuttavat pitkiä sairauspoissaoloja

Lääkärit kokevat usein epävarmuutta työ- ja terveyskyvyn määrittämisessä, Kelan ja lääkäriliiton kysely kertoo.

Valtaosa lääkäreistä katsoo hoitoon pääsyn odotusaikojen vaikuttavan oleellisesti sairauspoissaolojen pituuteen. Tulos käy ilmi Kelan ja Suomen Lääkäriliiton kyselystä, jossa tutkittiin lääkäreiden näkemyksiä sairauspoissaoloihin liittyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista.

Kaikista lääkäreistä noin 60 prosenttia ja 80 prosenttia työterveyslääkäreistä piti hoitoon pääsyn odotusta oleellisena tekijänä sairauspoissaolon pituuden kannalta.

Kyselyyn vastanneiden lääkäreiden mukaan myös kuntoutustarpeen arvioinnin ja kuntoutukseen pääsyn odottaminen pitkittää tarpeettomasti sairauspoissaoloja.

Perus- ja erikoissairaanhoidon lääkärit kokevat puolestaan usein suurta osaamisen syventämisen tarvetta työntekijän työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa. Suuri osa hoitavista lääkäreistä toivoisi näiden arvioinnin siirtyvän työterveyshuoltoon erikoistuneille lääkäreille. Toisaalta myös työterveyshuoltoon erikoistuneet lääkäritkin kaipaisivat melko usein syvempää osaamista työ- ja toimintakyvyn määrittämisessä.

Yleisin lääkäreiden ongelma sairauspoissaolon määrittämisessä on vaihtoehtojen miettimiseen käytettävän ajan riittämättömyys, kysely kertoo.

Kyselyn perusteella Kela ja lääkäriliitto esittävät, että sairauspoissaolojen lyhentämiseksi olisi ensisijaisesti ennaltaehkäistävä sairauksia ja tunnistettava niitä varhemmin. Toiseksi käyttöön pitäisi ottaa vaikuttavia hoitotoimia ja prosesseja. Resurssien lisäämistä raportin koostajat pitävät vasta viimekätisenä keinona.

Kysely toteutettiin loppuvuodesta 2014. Siihen vastasi runsaat 3 000 lääkäriä, joiden joukossa työterveyslääkärit ovat lievästi yliedustettuina.

Lähteet:

Kela