Lääketieteellisen edellinen valintauudistus näkyy ylioppilaskirjoituksissa – pitkän matematiikan ja luonnontieteiden kirjoittajien osuus on nousussa

Abiturientit Eetu Li ja Matti Viitanen jännittävät tänä keväänä pitkän matematiikan kirjoituksia. Pitkän matematiikan ja luonnontieteellisten reaaliaineiden arvosana löytyy yhä suuremmasta osasta ylioppilastutkintotodistuksia, selviää ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) tuoreimmista tilastoista.

– Matikka on aina ollut suhteellisen helppoa minulle, joten valinta oli aika itsestään selvä. Lisäksi aion pyrkiä opiskelemaan tietotekniikkaa, joten pitkän matematiikan arvosanaa tarvitaan, Eetu Li kertoo.

– Tarkoitus on lähteä opiskelemaan jotain tekniikan alaa, joten totta kai pitkä matikka, myös Matti Viitanen sanoo.

Pitkän matematiikan suosio on ollut hienoisessa nousussa viisi viime vuotta. Aineen kirjoitti viime vuonna runsaat 37 prosenttia ylioppilastutkinnon suorittaneista, mikä on runsaat kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Hypähdys näyttää olleen suoraan pois lyhyeltä matematiikalta. Matematiikan kirjoittaa yhteensä noin neljä viidestä.

– Pitkän matematiikan lukijat ovat ehkä kolmannen vuoden kohdalla vielä pohtineet, kumman kirjoittavat, ja ovat nyt entistä rohkeammin lähteneet kirjoittamaan pitkän, pohtii YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkä.

Pitkän matematiikan suosio on nyt korkeimmillaan vuosikymmeneen. Vuoden 2008 lukemiin verrattuna kasvua on runsaat 2,5 prosenttiyksikköä, mutta vuoden 2013 aallonpohjaan verrattuna 4,5 prosenttiyksikköä.

Taustalla valintauudistukset

Luonnontieteistä suosiotaan on kasvattanut eniten biologia, jonka kirjoittajien osuus on vuosikymmenen aikana noussut seitsemän prosenttiyksikköä vajaaseen 24 prosenttiin.

Espoolaisen Haukilahden lukion opiskelijat Li ja Viitanen eivät kumpikaan kirjoita biologiaa, mutta sen sijaan fysiikasta saatavat pisteet kiinnostavat molempia. Luokkatovereistakin harva on valinnut biologian, abiturientit sanovat.

– Fysiikka on houkuttelevampaa, sillä siitä saa niin paljon pisteitä eri paikkoihin haettaessa, Viitanen perustelee.

Kemian kirjoittajien osuus on noussut noin kuudella prosenttiyksiköllä ja fysiikan vajaalla neljällä prosenttiyksiköllä vuosien 2008 ja 2018 välillä. Edelleen fysiikan tai kemian arvosana löytyy kuitenkin vain noin joka viidennen tuoreen ylioppilaan tutkintotodistuksesta.

– Yhtenä vaikuttavana tekijänä [kasvuun] on ollut lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnan pääsykokeissa edellytetty lukion opetussuunnitelman mukainen fysiikan, kemian ja biologian osaaminen, sanoo Tiina Tähkä.

Lääketieteellisen tiedekunnan valintakokeen tehtävät ovat vuodesta 2012 lähtien perustuneet lukion oppimäärään kemiasta, fysiikasta ja biologiasta. Kemian ja fysiikan kirjoittaneiden suhteellinen osuus lähti loivaan nousuun heti seuraavana vuonna, biologian vuonna 2014 ja pitkän matematiikan vuonna 2016.

Tähkä arvioi vaikutusta olevan myös sillä, että diplomi-insinöörikoulutuksessa on lisätty todistusvalintaa.

Biologian suosion muita nopeampaa kasvua voi Tähkän mukaan selittää se, että aine koetaan mielenkiintoiseksi ja ajankohtaiseksi.

– Ympäristöasiat ovat nyt varsin vahvasti esillä, eli sitä osaamista aika paljon peräänkuulutetaan.

Kasvussa kaksi muutakin reaaliainetta

Tekniikan alalle hakeutuvien Lin ja Viitasen kirjoitusvalikoimasta löytyy myös ihmistieteitä: molempien ylioppilastodistukseen tulee aikanaan arvosana psykologiasta.

Reaaliaineista suosiotaan ovat viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana kasvattaneet myös terveystieto ja yhteiskuntaoppi, terveystieto peräti yli 14 prosenttiyksikköä. Sen kirjoitti viime vuonna jo lähes joka kolmas uusi ylioppilas, yhteiskuntaopin melkein joka neljäs.

Muiden reaaliaineiden suosio ei ole noussut, vaan aavistuksen laskenut.

Vaatimatonkin taito kannattaa näyttää

Korkeakoulujen valintauudistus todennäköisesti kannustaa tulevaisuudessa yhä useampaa kirjoittamaan pitkän matematiikan, uskoo Matemaattisten aineiden opettajien liiton MAOLin puheenjohtaja Tarja Ylivuori.

– Pitkä matematiikka on todistusvalinnassa erityisasemassa sellaisillakin aloilla, jotka eivät ole aivan ilmeisiä.

Korkeakoulujen pisteytystyökalut antavat matematiikalle paljon painoarvoa jopa humanistisilla aloilla, koska matematiikan taidot ennustavat tutkimusten mukaan yleistä opinnoissa menestymistä.

Pisteytysmalleissa lyhyestäkin matematiikasta saa enemmän pisteitä kuin samalla arvosanalla mistään reaaliaineesta.

– Vaatimattomallakin osaamisella kannattaa tulla ylioppilaskirjoituksiin näyttämään osaamista. Jokainen approbaturkin on parempi kuin suorittamatta jätetty koe, Tiina Tähkä kannustaa.

Huolipuheellekin perusteet

Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaamisesta on oltu paljon huolissaan, ja huolissaan on puheenjohtaja Tarja Ylivuoren mukaan myös Matemaattisten aineiden opettajien liiton MAOLin jäsenkunta.

– Kymmenen vuoden aikana on tapahtunut tason laskua. Ei voida enää kysyä kokeissa eikä tunneilla käsitellä samoja asioita.

Ylivuoren mukaan MAOL odottaa paljon meneillään olevalta lukion opetussuunnitelmien perusteiden kehitystyöltä. Toiveissa on, että matematiikan opetuksesta karsittaisiin sisältöjä ja annettaisiin aikaa keskittyä olennaiseen.

– Se, mitkä asiat ovat tärkeitä, on iso filosofinen kysymys.

Isojen kysymysten ratkomiseen on varattu ennätyksellisen lyhyt aika: työ alkoi elokuussa 2018 ja uudet opetussuunnitelman perusteet on tarkoitus julkaista marraskuussa 2019. Tätä MAOL on kritisoinut ja lähettänyt opetushallitukseen ponnenkin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .