"Läheisten asema päihdepalveluissa on kehittämisen tarpeessa"

Esimerkiksi lapsien asemaa ei välttämättä aina huomioita, sanoo A-klinikan kehittämiskoordinaattori Janne Takala.

A-klinikan kehittämiskoordinaattorin Janne Takalan mukaan läheisten asema päihdepalveluissa on kehittämisen tarpeessa. Esimerkiksi lapsien asemaa ei välttämättä aina huomioita.

– Isoimpana apuna voivat olla erilaiset vertaistukiryhmät, joita löytyy nykyään ohjattuna ja esimerkiksi netistä. Ne ovat olleet meilläkin hyvin suosittuja. Jättäisinkin haasteen kaikille toimijoille siitä, että tämä läheiskysymys huomioitaisiin ja järjestettäisiin vertaistukiryhmiä.

Takalan mukaan apua on myös mahdollista esimerkiksi saada julkisen terveydenhuollon kautta hakeutumalla psykologin juttusille.

Alkoholistin juominen vaikuttaa läheisiin eri tavoin ja eri vahvuudella. Yleisiä ongelmia ovat stressi, selittämätön paha olo ja traumareaktiot.

Aikuisilla lapsilla tulee myös usein vastaan se, miten paljon juovaan vanhempaan tulisi pitää yhteyttä.

– Aika monesti alkoholia käyttäneet vanhemmat ovat elossa. Monesti siitä on jäänyt kaunaa ja epävarmuutta, miten paljon suhteeseen kuuluu panostaa. Kysytään esimerkiksi, että kuuluuko pitää huolta ikääntyvistä vanhemmista, kun itseä on kohdeltu kaltoin?

Takala muistuttaa, että kaikilla läheisillä ongelmat eivät näy samalla tavalla. Osasta voi tulla hyvinkin pärjääviä.

– Esimerkiksi alkoholistien lapset voivat olla työelämässä hyvinkin pärjääviä ja joustavia, koska he ovat oppineet siihen jo lapsena. He ovat hyvin empaattisia ja tunneherkkiä, sillä he ovat joutuneet lapsesta asti ennakoimaan muiden tarpeita ja käyttämään energiaa siihen.

Hän muistuttaakin alkoholistien läheisiä, että avun hakeminen ei ole häpeällistä. Läheisen juominen ei leimaa loppuiäksi ja puhuminen auttaa käsittelemään asiaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Alkoholistin lapsi haluaa eroon hyssyttelystä