Läheltä piti! Lukijat kertovat tilanteista, joissa henki oli hiuskarvan varassa

Jos välissä olisi ollut sanomalehti, varmasti painomuste olisi irronnut, kuvaa lukijamme karmeaa tilannetta, jossa hän liittyi kolmion takaa Nelostielle eikä huomannut mustaa autoa, joka suhahti kovaa vauhtia ohi juuri, kun auton keula oli menossa kaistalle.   

 Kuulostaako tutulta? Selvisit jostakin tilanteesta – kuin ihmeen kaupalla. Kysyimme lukijoilta heidän täpäristä selviytymisistään, ja saimme 98 kuvausta tilanteista. Tässä otteita niistä:

"Liian aikaisin kiinni laitetut pellit toivat mökkiin häkää. Pelastuin toisesta huoneesta tulleen henkilön avulla. Näin itseni katonrajasta, heräsin hangessa. Tajuttomuus oli syvä ja toipuminen hidas."

 

"Ajoin autolla Varkaudentietä pitkin, kun vastaan tuli tukkirekka, jonka peräkärry rupesi heittelehtimään.” En voinut väistää, kun oli korkeat penkat. Peräkärry meni 30 sentin päästä ohi. Kerkesin vain kirota ”voi v....u!” Ajoin tien reunaan ja poltin neljä tupakkaa."

 

"Olin 6–7-vuotiaana hiihtämässä pari vuotta vanhemman naapurinpojan, Reiman, kanssa. Latu meni tien ylitse. Reima laski ensin lumivallin päältä tielle ja meni toiselle puolelle. Minä en nähnyt toiseen suuntaan lainkaan ja kysyin kaverilta, tuleeko autoa. Reima vastasi, että kyllä tulee. Odottelin hetken, mielestäni aika kauankin, eikä autoa tullut. Tällä vähän villiluonteisella Reimalla oli tapana puhua paljon potaskaa, enkä uskonut läheskään kaikkea, mitä hän jutteli. Päätin laskea tielle, ja samalla Datsun 120A viuhahti suksieni ylitse. Toinen sidekin taisi aueta."

 

"Ajelimme unisina resiinalla radalla, kaverini edessä ja minä takana resiinan penkillä. Takana istuvan tulee aina katsoa taakse, ettei juna pääse yllättämään. Niin teinkin, kunnes jossakin vaiheessa torkahdin hetkeksi. Heräsin siihen, kun jonkinlainen äänen tyyppinen aistimus sanoi minulle: ”Katso taaksesi!” Vilkaisin nopeasti taakseni, ja sieltä tuli kovaa vauhtia juna, silloinen kiskobussi eli ”lättähattu”.  Karjaisin kaverilleni: ”Juna tulee!” Resiinaa veivannut kaverini veti jarrusta, resiina pysähtyi, hyppäsimme kiskoilta, ja vahva kaverini ennätti vetäistä toisella kädellään vielä resiinankin mukanamme ratapenkan luiskalle, jota pitkin pyörimme alas, niin miehet kuin resiinakin. Ehkä kahden sekunnin kuluttua suhahti ohi juna ohitse jarrut kirskuen ja pillit huutaen."

 

"Lähestyessä aloin hiljentää, mutta liukkaus yllätti, eikä jarruilla tuntunut olevan juurikaan vaikutusta. Samassa huomasin junan valojen lähestyvän oikealta, ja tajusin, ettei auto ole pysähtymässä ennen tasoristeystä. Ehdin vain huutaa ”Jeesus!”. Samassa hetkessä kun juna tuli tasoristeykseen, auto pysähtyi, ja juna pyyhki nokasta puskurin ja lamput."

 

"Vajosin äkkisyvänteeseen. Alkoi tuntua ihan hyvältä leijailla vedessä, enkä yrittänytkään nousta. Näin kuin ylhäältä sormeni veden yläpuolella ja naapurin vanhemman tytön juoksevan veteen sormiani kohti. Rannalle tulosta en tiedä. Päänsärky kesti päiviä."

 

"Siivottavassa tilassa laivatelakalla oli seinällä isoja, käytöstä poistettuja voimavirtasähköjohtoja, joissa olikin avoimissa päissä virta – samaa tilaa oltiin sitten letkun kanssa vedellä pesemässä. Veden myötä kaapeleiden salamointi alkoi 20 sentin päässä takapuolestani. Jos olisin sopivasti pyllistellyt kaapeleihin, niin henki olisi lähtenyt kuin nakki haulikosta."

 

"Olin talvipäivänä ukin mukana linkoamassa teitä. Seisoin sivuoven edessä vasemmalla puolen samalla, kun ukki tarkkaili linkoa oikean olkansa yli, että linkous ei mene ojan päälle. Minua alkoi väsyttää ja nukahdin ovea vasten. Traktori oli vanha Valmet 705, jonka ovet olivat jo nähneet parhaat päivänsä. Ovi aukesi ja tipuin suoraan traktorin takarenkaan eteen. Jollakin ihmeen tuurilla ukki huomasi tämän, vaikkei nähnyt tai kuullut minua, ja kerkesi pysäyttää traktorin juuri ennen kuin jäin alle. Muistan vieläkin, miltä uudehkot, vielä vihreät riimut näyttivät renkaan päällä, kun rengas oli aivan päälläni."

 

"Alle kouluikäisenä lähdin ylittämään kylätien pysähtyneen linja-auton edestä, muistikuvana ”musta humaus”, kun linja-auton takaa ajoi auto hipoen pientä tienylittäjää. Tien toisella puolella olevan kaupan pihassa odotti isäni, jonka olin äidin kanssa bussin ikkunasta huomannut. Äidin jäädessä maksamaan lähdin kiireellä isän luokse..."

 

"Kotini pihapiirissä kasvoi paikkakunnan suurin kuusi. Aittakuusemme oli mennyt tuhannen päreiksi, pienemmiksi kuin saunapuut. Salama oli iskenyt siihen ja tullut sitten tuvan seinästä sisälle. Kiertänyt huoneen ja rikkonut kaiken, minkä oli pystynyt, tempaissut isältä tossut kädestä ja viskannut ne toiselle seinustalle. Sisälle se oli tullut juuri siitä kohtaa, missä olin alle 10 minuuttia aikaisemmin illalla istunut. "

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .